Imatran kaupungin ikääntyneiden työntekijöiden näkemyksiä hyvinvoinnista ja sitä tukevista tekijöistä
Ruottinen, Mia; Holttinen, Asta (2013)
Ruottinen, Mia
Holttinen, Asta
Saimaan ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013090414966
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013090414966
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Imatran kaupungin ikääntyneiden työntekijöiden näkemyksiä hyvinvoinnistaan ja sitä tukevista tekijöistä. Lisäksi tavoitteena oli tuoda esille työntekijöiden ajatuksia, toiveita ja kehittämisideoita toimenpiteistä, joilla työnantaja voi tukea ikääntyneen työntekijän hyvinvointia jäljellä olevien työssäolovuosien aikana onnistuneen eläkkeelle siirtymisen varmistamiseksi. Opinnäytetyömme perustui Imatran Mielenterveys- ja päihdeohjelman 2011–2015 toimenpidesuunnitelmaan.
Opinnäytetyö oli kvalitatiivinen tutkimus ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastattelut toteutettiin kahtena ryhmähaastatteluna. Haastateltavat olivat sosiaali- ja sivistystoimen sekä teknisen toimen henkilöstöä. Aineisto analysoitiin käyttämällä aineistolähtöistä sisällönanalyysia.
Tulosten mukaan hyvinvointia kuvailtiin laaja-alaiseksi, elämän eri osa-alueiden tasapainoiluksi ja subjektiiviseksi kokemustilaksi, johon liittyvät tunteet, kuten tyytyväisyys, onnellisuus sekä tunne oman elämän hallinnasta. Omaa hyvinvointia tukee, kun terveyden tila on kohdallaan, kotona asiat ovat kunnossa, elämässä on muutakin kuin työ sekä kykenee pitämään työn ja vapaan erillään. Koettiin, että tämän hetkinen elämän sisältö ja tasapainotila hyvinvoinnissa toimivat kantavana voimana tulevaisuudessakin.
Toivottiin työnantajan kiinnittävän enemmän huomiota työntekijän yksilölliseen kohtaamiseen. Työntekijät tarvitsevat tietoa jo käytössä olevista työhyvinvointia tukevista keinoista ja työnantajan toivottiin aktiivisemmin tarjoavan näitä mahdollisuuksia ja lähestyvän eläkeiän saavuttavaa työntekijää hyvissä ajoin. Tarvitaan tietoa eläkkeelle siirtymisen käytännön järjestelyistä sekä toivottiin tarjottavan fyysistä tai psyykkistä valmennusta eläkkeelle siirtymisen helpottamiseksi. Tärkeänä pidettiin, että työuran loppuvuosina satsataan enemmän kuntoutumismahdollisuuksiin ja helpotetaan niihin pääsemistä.
Työn tarkoituksena oli toimia alustavana selvitystyönä, herättää keskustelua sekä toimia tiedonlähteenä jatkotutkimuksille. Jatkotutkimuksena voisi olla määrällinen
tutkimus, jolla selvitetään, millaista tietoa ja valmennusta tarvitaan eläkkeelle siirtymisvaiheesta. Toisena jatkotutkimuksena voisi olla vertaileva tutkimus jo eläkkeelle siirtyneiden työntekijöiden näkemyksistä, kuinka työnantaja olisi voinut tukea ja valmentaa työelämästä eläkkeelle siirtymisessä.
Opinnäytetyö oli kvalitatiivinen tutkimus ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastattelut toteutettiin kahtena ryhmähaastatteluna. Haastateltavat olivat sosiaali- ja sivistystoimen sekä teknisen toimen henkilöstöä. Aineisto analysoitiin käyttämällä aineistolähtöistä sisällönanalyysia.
Tulosten mukaan hyvinvointia kuvailtiin laaja-alaiseksi, elämän eri osa-alueiden tasapainoiluksi ja subjektiiviseksi kokemustilaksi, johon liittyvät tunteet, kuten tyytyväisyys, onnellisuus sekä tunne oman elämän hallinnasta. Omaa hyvinvointia tukee, kun terveyden tila on kohdallaan, kotona asiat ovat kunnossa, elämässä on muutakin kuin työ sekä kykenee pitämään työn ja vapaan erillään. Koettiin, että tämän hetkinen elämän sisältö ja tasapainotila hyvinvoinnissa toimivat kantavana voimana tulevaisuudessakin.
Toivottiin työnantajan kiinnittävän enemmän huomiota työntekijän yksilölliseen kohtaamiseen. Työntekijät tarvitsevat tietoa jo käytössä olevista työhyvinvointia tukevista keinoista ja työnantajan toivottiin aktiivisemmin tarjoavan näitä mahdollisuuksia ja lähestyvän eläkeiän saavuttavaa työntekijää hyvissä ajoin. Tarvitaan tietoa eläkkeelle siirtymisen käytännön järjestelyistä sekä toivottiin tarjottavan fyysistä tai psyykkistä valmennusta eläkkeelle siirtymisen helpottamiseksi. Tärkeänä pidettiin, että työuran loppuvuosina satsataan enemmän kuntoutumismahdollisuuksiin ja helpotetaan niihin pääsemistä.
Työn tarkoituksena oli toimia alustavana selvitystyönä, herättää keskustelua sekä toimia tiedonlähteenä jatkotutkimuksille. Jatkotutkimuksena voisi olla määrällinen
tutkimus, jolla selvitetään, millaista tietoa ja valmennusta tarvitaan eläkkeelle siirtymisvaiheesta. Toisena jatkotutkimuksena voisi olla vertaileva tutkimus jo eläkkeelle siirtyneiden työntekijöiden näkemyksistä, kuinka työnantaja olisi voinut tukea ja valmentaa työelämästä eläkkeelle siirtymisessä.