Reisiproteesiholkkimallit : selvitys minkälaisia malleja Suomessa valmistetaan
Hautala, Virpi (2009)
Hautala, Virpi
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912178154
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912178154
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on tuottaa tietoa reisiproteesimallien valinnasta.Työn teoreettinen tausta muodostuu amputaation merkityksestä reisiprotetisointiin ja reisiproteesiholkeista. Opinnäytetyön aineisto kerättiin haastattelemalla neljää proteesimestaria kolmesta eri suomalaisesta yrityksestä. Menetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastattelun teemat muodostettiin proteesiholkin suunnittelun osa-alueista, mitanotosta, proteesin holkkimallin valinnasta ja proteesin kiinnitysmekanismista.
Tulosten mukaan Suomessa valmistetaan yhä perinteisiä malleja, kuten quadrolateraalisia holkkeja sekä istuinluun sisältäviä luiseen lukkoon perustuvia holkkeja. Näiden lisäksi on kehitetty uusia malleja tekemällä pieniä muutoksia designeihin tai yhdistelemällä eri malleja. Linereiden kehittäminen reisiamputaatio tynkiin, on lisännyt kuormituksen vastaan ottamista pehmytkudoksilta. Tämä on lisännyt totaalikontaktisuutta holkeissa sekä mahdollistanut lyhyen holkkimallin kehittämisen. Lyhyttä holkkimallia on valmistettu aktiivisille sekä geriatrisille amputoiduille. Holkkimallin suunnittelun apuna käytetään perinteistä mitanottoa ja kipsimallennosta, tietokone avusteista suunnittelua tai ensiprotetisointi menetelmää, jossa amputoidulle valmistetaan tyngän mittojen mukaan kaikille amputoiduille samanmallinen holkki. Kiinnitysmekanismina proteesimestarit suosivat imukiinnitystä holkkimallista riippumatta. Linerit ovat mahdollistaneet imukiinnityksen käytön useammalle amputoidulle ja näyttävät vähentäneen kiinnityksen apuvälineiden tarvetta. Narulukollisen linerin käyttöä kiinnitysmekanismina esitettiin soveltuvan erinomaisesti geriatrisille amputoiduille.
Johtopäätöksenä voidaan todeta Suomessa valmistetaan monipuolisesti erilaisia holkkimalleja. Linerit ovat muuttaneet, jonkun verran reisiproteesiholkkimalleja. Linereiden käyttö reisiproteeseissa on viime vuosien aikana lisääntynyt ja sen käytön arvellaan lisääntyvän.
Tulosten mukaan Suomessa valmistetaan yhä perinteisiä malleja, kuten quadrolateraalisia holkkeja sekä istuinluun sisältäviä luiseen lukkoon perustuvia holkkeja. Näiden lisäksi on kehitetty uusia malleja tekemällä pieniä muutoksia designeihin tai yhdistelemällä eri malleja. Linereiden kehittäminen reisiamputaatio tynkiin, on lisännyt kuormituksen vastaan ottamista pehmytkudoksilta. Tämä on lisännyt totaalikontaktisuutta holkeissa sekä mahdollistanut lyhyen holkkimallin kehittämisen. Lyhyttä holkkimallia on valmistettu aktiivisille sekä geriatrisille amputoiduille. Holkkimallin suunnittelun apuna käytetään perinteistä mitanottoa ja kipsimallennosta, tietokone avusteista suunnittelua tai ensiprotetisointi menetelmää, jossa amputoidulle valmistetaan tyngän mittojen mukaan kaikille amputoiduille samanmallinen holkki. Kiinnitysmekanismina proteesimestarit suosivat imukiinnitystä holkkimallista riippumatta. Linerit ovat mahdollistaneet imukiinnityksen käytön useammalle amputoidulle ja näyttävät vähentäneen kiinnityksen apuvälineiden tarvetta. Narulukollisen linerin käyttöä kiinnitysmekanismina esitettiin soveltuvan erinomaisesti geriatrisille amputoiduille.
Johtopäätöksenä voidaan todeta Suomessa valmistetaan monipuolisesti erilaisia holkkimalleja. Linerit ovat muuttaneet, jonkun verran reisiproteesiholkkimalleja. Linereiden käyttö reisiproteeseissa on viime vuosien aikana lisääntynyt ja sen käytön arvellaan lisääntyvän.