Aineettomien oikeuksien esittäminen tilinpäätöksessä IFRS-standardien ja suomalaisen tilinpäätösnormiston mukaan : Eri normistojen vaikutus tilintarkastukseen
Ylikangas, Miikka (2013)
Ylikangas, Miikka
Savonia-ammattikorkeakoulu
2013
Creative Commons Attribution-NonCommercial-ShareAlike 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013102816382
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013102816382
Tiivistelmä
Tutkimuksessa selvitetään aineettomien oikeuksien käsittelyä tilinpäätöksessä suomalaisen ja kansainvälisen tilinpäätösnormiston mukaan. Siinä keskitytään erityisesti sisäisesti aikaansaatuihin aineettomiin hyödykkeisiin, niiden esittämiseen tilinpäätöksessä ja kyseisen tase-erän tilintarkastukseen.
Keskeisimmiksi eroiksi tilinpäätösnormistojen välillä havaittiin säätelyn määrä ja yksityiskohtaisuus. Suomalaisen tilinpäätösnormiston ohjeet ja käytännöt antavat tilinpäätöksen laatijalle suuremman vapauden erilaisten laskentamenetelmien käytössä. Kansainvälinen tilinpäätösnormisto taas määrittelee yksityiskohtaisemmin käytössä olevat menetelmät.
Tutkimuksen alussa selvitetään tilinpäätöskäytäntöjen eroavaisuuksia sisäisesti aikaansaatujen aineettomien hyödykkeiden esittämisessä tilinpäätöksessä. Tutkimuksen toisessa osiossa selvitetään sisäisesti aikaansaatujen aineettomien hyödykkeiden tase-erän tilintarkastusta.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että kansainvälinen tilinpäätösnormisto pyrkii säätelemään tilinpäätöskäytäntöjä huomattavasti yksityiskohtaisemmalla tasolla kuin suomalainen tilinpäätösnormisto. Tilintarkastuksen näkökulmasta tämä vaatii erilaista lähestymistapaa asiaan. Kansainvälisen tilinpäätösnormiston mukaan laaditun tilinpäätöksen tilintarkastajalta vaaditaan yksityiskohtaista tietämystä säädöksistä. Suomalaisen normiston mukaan laaditussa taas vaaditaan laajempaa näkemystä tilintarkastuksen kohteena olevasta yrityksestä, koska suomalainen normisto ei ohjaa samalla tarkkuudella tilinpäätöksen laatijaa kuin kansainvälinen tilinpäätösnormisto.
Keskeisimmiksi eroiksi tilinpäätösnormistojen välillä havaittiin säätelyn määrä ja yksityiskohtaisuus. Suomalaisen tilinpäätösnormiston ohjeet ja käytännöt antavat tilinpäätöksen laatijalle suuremman vapauden erilaisten laskentamenetelmien käytössä. Kansainvälinen tilinpäätösnormisto taas määrittelee yksityiskohtaisemmin käytössä olevat menetelmät.
Tutkimuksen alussa selvitetään tilinpäätöskäytäntöjen eroavaisuuksia sisäisesti aikaansaatujen aineettomien hyödykkeiden esittämisessä tilinpäätöksessä. Tutkimuksen toisessa osiossa selvitetään sisäisesti aikaansaatujen aineettomien hyödykkeiden tase-erän tilintarkastusta.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että kansainvälinen tilinpäätösnormisto pyrkii säätelemään tilinpäätöskäytäntöjä huomattavasti yksityiskohtaisemmalla tasolla kuin suomalainen tilinpäätösnormisto. Tilintarkastuksen näkökulmasta tämä vaatii erilaista lähestymistapaa asiaan. Kansainvälisen tilinpäätösnormiston mukaan laaditun tilinpäätöksen tilintarkastajalta vaaditaan yksityiskohtaista tietämystä säädöksistä. Suomalaisen normiston mukaan laaditussa taas vaaditaan laajempaa näkemystä tilintarkastuksen kohteena olevasta yrityksestä, koska suomalainen normisto ei ohjaa samalla tarkkuudella tilinpäätöksen laatijaa kuin kansainvälinen tilinpäätösnormisto.