Potilaan ensikontakti psykiatriseen hoitoon - hoitajan vuorovaikutus tulotilanteessa
Järvi, Sini; Nummela, Noora (2009)
Järvi, Sini
Nummela, Noora
Pirkanmaan ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912087421
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912087421
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata hoitajan vuorovaikutusta potilaan ja hoitajan hoidollisessa ensikontaktissa Pitkäniemen akuuttipsykiatrian vastaanottopoliklinikalla. Opinnäytetyön tehtävät olivat millaista on hoitajan sanaton kommunikaatio, millaista on hoitajan sanallinen kommunikaatio, sekä millaista on hoitajan sanallisen kommunikaation sisältö ensikontaktissa potilaan kanssa.
Tämä opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Aineisto kerättiin havainnoimalla kolmea erilaista hoitajan ja potilaan ensikontaktitilannetta. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä. Opinnäytetyön keskeisiä käsitteitä ovat vuorovaikutus ja kommunikaatio sekä ensikontakti.
Tuloksissamme hoitajat välittivät sanatonta kommunikaatiota visuaalisesti ja auditiivisesti. Visuaalisesti kommunikaatio välittyi vartalon ja raajojen sekä kasvojen kautta. Auditiivisesti kommunikaatio välittyi puheäänen vaihteluna ja puheen rytmityksenä. Sanallista kommunikaatiota hoitajat välittivät tiedon hankkimisen, tiedon antamisen sekä aktiivisen kuuntelemisen osoittamisen kautta. Tietoa hankkiessaan hoitajat hakivat tarkennusta, kartoittivat aikaisempaa hoitoa, verkostoa, psyykkistä oireilua, asumista ja taloutta sekä huomioivat somatiikan ja potilaan mielipiteen. Tietoa antaessaan hoitajat selvensivät tämän hetkistä tilannetta ja suunnitelmaa. Aktiivista kuuntelemista hoitajat osoittivat potilaan puheeseen reagoimalla.
Opinnäytetyömme aineistossa sanallisen kommunikaation havainnot korostuivat sanatonta enemmän. Suurimman ja monipuolisimman osa-alueen sanallisessa kommunikaatiossa muodosti tiedon hankkimisen osio, jota toteutettiin sekä avoimilla että suljetuilla kysymyksillä. Suljettuja kysymyksiä esitettiin avoimia enemmän. Aihealueella oli merkitystä siihen, kumpaa kysymystyyppiä käytettiin enemmän kyseisestä aiheesta tietoa hankittaessa.
Suurimmassa osassa vuorovaikutukseen liittyvissä aikaisemmissa tutkimuksissa ensikontaktia ei ole huomioitu erikseen. Opinnäytetyömme tuloksista löytyy kuitenkin runsaasti samoja tuloksia suhteessa aikaisempiin tutkimuksiin. Jatkotutkimusehdotuksena aihetta olisi hyvä tarkastella myös potilaan ja hänen omaistensa näkökulmasta.
Tämä opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Aineisto kerättiin havainnoimalla kolmea erilaista hoitajan ja potilaan ensikontaktitilannetta. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä. Opinnäytetyön keskeisiä käsitteitä ovat vuorovaikutus ja kommunikaatio sekä ensikontakti.
Tuloksissamme hoitajat välittivät sanatonta kommunikaatiota visuaalisesti ja auditiivisesti. Visuaalisesti kommunikaatio välittyi vartalon ja raajojen sekä kasvojen kautta. Auditiivisesti kommunikaatio välittyi puheäänen vaihteluna ja puheen rytmityksenä. Sanallista kommunikaatiota hoitajat välittivät tiedon hankkimisen, tiedon antamisen sekä aktiivisen kuuntelemisen osoittamisen kautta. Tietoa hankkiessaan hoitajat hakivat tarkennusta, kartoittivat aikaisempaa hoitoa, verkostoa, psyykkistä oireilua, asumista ja taloutta sekä huomioivat somatiikan ja potilaan mielipiteen. Tietoa antaessaan hoitajat selvensivät tämän hetkistä tilannetta ja suunnitelmaa. Aktiivista kuuntelemista hoitajat osoittivat potilaan puheeseen reagoimalla.
Opinnäytetyömme aineistossa sanallisen kommunikaation havainnot korostuivat sanatonta enemmän. Suurimman ja monipuolisimman osa-alueen sanallisessa kommunikaatiossa muodosti tiedon hankkimisen osio, jota toteutettiin sekä avoimilla että suljetuilla kysymyksillä. Suljettuja kysymyksiä esitettiin avoimia enemmän. Aihealueella oli merkitystä siihen, kumpaa kysymystyyppiä käytettiin enemmän kyseisestä aiheesta tietoa hankittaessa.
Suurimmassa osassa vuorovaikutukseen liittyvissä aikaisemmissa tutkimuksissa ensikontaktia ei ole huomioitu erikseen. Opinnäytetyömme tuloksista löytyy kuitenkin runsaasti samoja tuloksia suhteessa aikaisempiin tutkimuksiin. Jatkotutkimusehdotuksena aihetta olisi hyvä tarkastella myös potilaan ja hänen omaistensa näkökulmasta.