STEMI : ST-nousuinfarktia sairastavien potilaiden hoitoketjujen viiveet
Lundberg, Jarkko; Kokko, Esa (2013)
Lundberg, Jarkko
Kokko, Esa
Savonia-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013111917343
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013111917343
Tiivistelmä
Suomessa sairastuu vuosittain sydänkohtaukseen eli sydäninfarktiin noin 25 000 henkilöä. Sairaus on hengenvaarallinen, infarktista johtuvia kuolemia on n. 6000 vuodessa. Tärkein toimenpide äkillisessä sydäninfarktissa on saada auki tukkeutunut sepelvaltimo ja palauttaa sydänlihaksen elintärkeä verenkierto. ST-nousuinfarktin ensisijaiseksi hoitomuodoksi on valittu Käypä hoito - suosituksessa välittömästi tehtävä päivystyspallolaajennus jos se on mahdollista tehdä 120 minuutin kuluessa ST-nousuinfarktipotilaan ensimmäisestä hoitokontaktista. Tutkimusten mukaan jokainen 30 minuutin lisäviive pallolaajennuksen alkamisessa nostaa 7,5 % suhteellista riskiä 1 vuoden kuolleisuudessa.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää potilasrekisterien ja potilasasiakirjojen pohjalta tehtävän tutkimuksen avulla Kuopion yliopistollisessa sairaalassa vuonna 2012 päivystyspallolaajennuksella hoidettujen ST-nousuinfarktipotilaiden hoitoketjut ja hoitoketjuissa esiintyvät viiveet. Opinnäytetyössä selvitettiin myös kuinka moni potilaista pääsee hoitoon alle 120 minuutissa.
Tavoitteena on, että Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri voi hyödyntää tutkimuksen tuloksia kehittäessään ST-nousuinfarktia sairastavien potilaiden hoitoketjuja.
Tutkimuksen mukaan ST-nousuinfarktia sairastavilla potilailla oli viisi erilaista hoitoonhakeutumisreittiä. Hoitoonhakeutumisreitit lajiteltiin sen mukaan, missä terveydenhuollon palvelupisteessä ST-nousuinfarktipotilaan ensimmäinen hoitokontakti tapahtui. Nämä terveydenhuollon palvelupisteet olivat Ensihoitopalvelu, Kuopion yliopistollisen sairaalan päivystysalue, Varkauden ja Iisalmen sairaalan päivystys, terveyskeskuksien päivystykset ja muu terveydenhuollon toimipiste.
Tutkimukseen valikoitui 76 kaikkien hoitoketjujen kautta tulleita ST-nousuinfarktia sairastavaa potilasta. Aikamerkintä ensimmäisestä hoitokontaktista löytyi 59 potilaalla. Näistä 33 potilaan (55,93 %) kohdalla päästiin alle 120 minuutin ohjevasteaikaan.
Ensihoitopalvelun tuomia potilaita oli 38, joista 35 potilaalle tehtiin päivystyspallolaajennus. Ensihoitopalvelun tuomista potilaista 28 tapauksessa (80 %) päästiin alle 120 minuutin ohjevasteaikaan.
Muiden hoitoketjujen kautta päivystyspallolaajennukseen tuli 38 potilasta. Aikamerkintä ensimmäisestä hoitokontaktista löytyi 24 tapauksessa. Näistä viidessä tapauksessa (20,83 %) päästiin alle 120 minuutin ohjevasteaikaan.
Tulosten perusteella ensihoidon hoitoketju toimii tarkoituksenmukaisesti. Muissa hoitoketjuissa on viiveitä, jotka johtavat siihen, ettei Käypä hoito - suosituksen mukaiseen tavoiteaikaan päästä kuin muutamassa tapauksessa.
Yksi tärkeimmistä viiveistä on potilaasta johtuva. Rintakipuisen potilaan tulee soittaa mahdollisimman pian yleiseen hätänumeroon (112). Tulevaisuudesssa muihin viiveisiin tulee vaikuttaa koulutuksen ja ohjeistuksen avulla.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää potilasrekisterien ja potilasasiakirjojen pohjalta tehtävän tutkimuksen avulla Kuopion yliopistollisessa sairaalassa vuonna 2012 päivystyspallolaajennuksella hoidettujen ST-nousuinfarktipotilaiden hoitoketjut ja hoitoketjuissa esiintyvät viiveet. Opinnäytetyössä selvitettiin myös kuinka moni potilaista pääsee hoitoon alle 120 minuutissa.
Tavoitteena on, että Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri voi hyödyntää tutkimuksen tuloksia kehittäessään ST-nousuinfarktia sairastavien potilaiden hoitoketjuja.
Tutkimuksen mukaan ST-nousuinfarktia sairastavilla potilailla oli viisi erilaista hoitoonhakeutumisreittiä. Hoitoonhakeutumisreitit lajiteltiin sen mukaan, missä terveydenhuollon palvelupisteessä ST-nousuinfarktipotilaan ensimmäinen hoitokontakti tapahtui. Nämä terveydenhuollon palvelupisteet olivat Ensihoitopalvelu, Kuopion yliopistollisen sairaalan päivystysalue, Varkauden ja Iisalmen sairaalan päivystys, terveyskeskuksien päivystykset ja muu terveydenhuollon toimipiste.
Tutkimukseen valikoitui 76 kaikkien hoitoketjujen kautta tulleita ST-nousuinfarktia sairastavaa potilasta. Aikamerkintä ensimmäisestä hoitokontaktista löytyi 59 potilaalla. Näistä 33 potilaan (55,93 %) kohdalla päästiin alle 120 minuutin ohjevasteaikaan.
Ensihoitopalvelun tuomia potilaita oli 38, joista 35 potilaalle tehtiin päivystyspallolaajennus. Ensihoitopalvelun tuomista potilaista 28 tapauksessa (80 %) päästiin alle 120 minuutin ohjevasteaikaan.
Muiden hoitoketjujen kautta päivystyspallolaajennukseen tuli 38 potilasta. Aikamerkintä ensimmäisestä hoitokontaktista löytyi 24 tapauksessa. Näistä viidessä tapauksessa (20,83 %) päästiin alle 120 minuutin ohjevasteaikaan.
Tulosten perusteella ensihoidon hoitoketju toimii tarkoituksenmukaisesti. Muissa hoitoketjuissa on viiveitä, jotka johtavat siihen, ettei Käypä hoito - suosituksen mukaiseen tavoiteaikaan päästä kuin muutamassa tapauksessa.
Yksi tärkeimmistä viiveistä on potilaasta johtuva. Rintakipuisen potilaan tulee soittaa mahdollisimman pian yleiseen hätänumeroon (112). Tulevaisuudesssa muihin viiveisiin tulee vaikuttaa koulutuksen ja ohjeistuksen avulla.