Fysioterapeuttinen ohjaus vauvamuskaritoiminnassa : Äidin fyysinen hyvinvointi synnytyksen jälkeen
Jaakkola, Onerva; Vartiainen, Liisa (2013)
Jaakkola, Onerva
Vartiainen, Liisa
Savonia-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013111917348
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013111917348
Tiivistelmä
Opinnäytetyö oli kehittämistyö, jossa kokeiltiin uudenlaista hyvinvoinnin ja kulttuurin alojen yhdistämistä yhteistyössä Kuopion Konservatorion kanssa. Työ toteutettiin osana TAKUULLA!-hanketta Iloa vauvasta -pilotissa. Pilotti tarjosi muskaritoimintaa äideille ja heidän vauvoilleen.
Työn tarkoitus oli järjestää vauvamuskaritunti, jossa ohjattiin perinteisten laulujen ja leikkien lomassa myös äitejä. Äitien ohjaamisessa keskityttiin heidän fyysiseen hyvinvointiinsa asennonhallinnan ja vauvan hoidon ergonomian näkökulmista. Työn tavoite oli edistää äitien fyysistä hyvinvointia sekä ennaltaehkäistä synnytyksen jälkeisiä fyysisiä haasteita fysioterapeuttisella ohjauksella. Työ toteutettiin moniammatillisessa yhteistyössä musiikkipedagogin kanssa, joten työn toinen tavoite oli tarjota musiikkipedagogille valmiudet äitien fyysisen hyvinvoinnin huomioimiseen vauvamuskaritoiminnassa. Kolmantena tavoitteena oli tunnilla opittujen asioiden siirtyminen äitien arkeen.
Raportissa syvennytään raskauden jälkeiseen fyysiseen hyvinvointiin, siihen vaikuttaviin tekijöihin ja siihen, kuinka sitä voi fysioterapeuttisella ohjaamisella edistää. Hyvinvointi voidaan jakaa fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Pitkään jatkunut fyysinen kipu vaikuttaa kielteisesti kaikkiin hyvinvoinnin osa-alueisiin. Alaselän ja lantion alueen asento muuttuu merkittävästi raskauden aikana, kun kehon painopiste siirtyy eteenpäin vauvan kasvaessa. Raskauden aikana lannerangan luonnollinen notko ylikorostuu ja vatsalihakset venyttyvät, jolloin selän ojentajalihaksisto ylikuormittuu. Nämä muutokset aiheuttavat usein alaselän kipuilua, jonka on tutkittu olevan yksi synnyttäneiden äitien yleisimmistä fyysisistä haasteista.
Opinnäytetyön toteuttaminen vauvamuskaritoiminnassa edellytti ohjaajilta keinoja varhaisen vuorovaikutuksen tukemiseen ja vertaistuen mahdollistamiseen. Vauvamuskaritoiminta tarjoaa keinoja varhaisen vuorovaikutuksen kehittämiseen, joten ohjauksessa huomioitiin vuorovaikutusta tukevat seikat kuten kosketus, katsekontakti ja äänenkäyttö. Ryhmätoimintaan osallistuessaan äidit tapaavat muita vastasynnyttäneitä, jolloin he pystyvät jakamaan ajatuksiaan uudesta elämäntilanteesta. Dialogisuuteen pyrkivällä ohjauksella kannustetaan ryhmäläisiä keskustelemaan ja hyödyntämään vertaistuen tarjoamat mahdollisuudet.
Tavoitteiden saavuttamista arvioitiin ryhmän havainnoimisella sekä ryhmäläisiltä ja musiikkipedagogilta kerätyillä palautteilla. Palaute ohjauskokonaisuudesta oli positiivista ja ryhmäläisten asennon huomioimisessa havaittiin kehitystä. Jotta kokonaisuudesta tulisi toimivampi, tarvittaisiin pidempiaikaista yhteistyötä musiikkipedagogin kanssa sekä useampia ohjauskertoja ryhmän kanssa. Ohjauskertojen lisäämisellä voitaisiin saada aikaan pysyvämpiä muutoksia, jotka näkyisivät myös ryhmäläisten arjessa.
Työn tarkoitus oli järjestää vauvamuskaritunti, jossa ohjattiin perinteisten laulujen ja leikkien lomassa myös äitejä. Äitien ohjaamisessa keskityttiin heidän fyysiseen hyvinvointiinsa asennonhallinnan ja vauvan hoidon ergonomian näkökulmista. Työn tavoite oli edistää äitien fyysistä hyvinvointia sekä ennaltaehkäistä synnytyksen jälkeisiä fyysisiä haasteita fysioterapeuttisella ohjauksella. Työ toteutettiin moniammatillisessa yhteistyössä musiikkipedagogin kanssa, joten työn toinen tavoite oli tarjota musiikkipedagogille valmiudet äitien fyysisen hyvinvoinnin huomioimiseen vauvamuskaritoiminnassa. Kolmantena tavoitteena oli tunnilla opittujen asioiden siirtyminen äitien arkeen.
Raportissa syvennytään raskauden jälkeiseen fyysiseen hyvinvointiin, siihen vaikuttaviin tekijöihin ja siihen, kuinka sitä voi fysioterapeuttisella ohjaamisella edistää. Hyvinvointi voidaan jakaa fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Pitkään jatkunut fyysinen kipu vaikuttaa kielteisesti kaikkiin hyvinvoinnin osa-alueisiin. Alaselän ja lantion alueen asento muuttuu merkittävästi raskauden aikana, kun kehon painopiste siirtyy eteenpäin vauvan kasvaessa. Raskauden aikana lannerangan luonnollinen notko ylikorostuu ja vatsalihakset venyttyvät, jolloin selän ojentajalihaksisto ylikuormittuu. Nämä muutokset aiheuttavat usein alaselän kipuilua, jonka on tutkittu olevan yksi synnyttäneiden äitien yleisimmistä fyysisistä haasteista.
Opinnäytetyön toteuttaminen vauvamuskaritoiminnassa edellytti ohjaajilta keinoja varhaisen vuorovaikutuksen tukemiseen ja vertaistuen mahdollistamiseen. Vauvamuskaritoiminta tarjoaa keinoja varhaisen vuorovaikutuksen kehittämiseen, joten ohjauksessa huomioitiin vuorovaikutusta tukevat seikat kuten kosketus, katsekontakti ja äänenkäyttö. Ryhmätoimintaan osallistuessaan äidit tapaavat muita vastasynnyttäneitä, jolloin he pystyvät jakamaan ajatuksiaan uudesta elämäntilanteesta. Dialogisuuteen pyrkivällä ohjauksella kannustetaan ryhmäläisiä keskustelemaan ja hyödyntämään vertaistuen tarjoamat mahdollisuudet.
Tavoitteiden saavuttamista arvioitiin ryhmän havainnoimisella sekä ryhmäläisiltä ja musiikkipedagogilta kerätyillä palautteilla. Palaute ohjauskokonaisuudesta oli positiivista ja ryhmäläisten asennon huomioimisessa havaittiin kehitystä. Jotta kokonaisuudesta tulisi toimivampi, tarvittaisiin pidempiaikaista yhteistyötä musiikkipedagogin kanssa sekä useampia ohjauskertoja ryhmän kanssa. Ohjauskertojen lisäämisellä voitaisiin saada aikaan pysyvämpiä muutoksia, jotka näkyisivät myös ryhmäläisten arjessa.