Ensimmäisestä sairauspoissaolopäivästä omavastuullinen poissaolo?
Hoeppener, Daphne (2013)
Hoeppener, Daphne
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112017515
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112017515
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, olisiko mahdollista, että ensimmäinen sairauspoissaolo olisi omavastuullinen poissaolo, ja tarkastella oikeuskäytännön valossa, miten sairauspoissaolokäytännöt näkyvät työehtosopimuksissa. Työn tarkoituksena oli tutkia Suomen ja muiden Pohjoismaiden lainsäädäntöä ja sitä, miten se koskee sairauspoissaolojen palkkausta alakohtaisesti. Tarkasteltavaksi valikoitiin työehtosopimuksia, joissa ensimmäinen sairauspoissaolopäivä on omavastuullinen poissaolo, ja työehtosopimuksia, joissa tätä käytäntöä ei ole. Työn keskeisenä tavoitteena oli työn aikana kertyneen tiedon avulla miettiä, millä eri keinoin sairausajan palkan oikeudellista asemaa Suomessa voitaisiin vielä parantaa.
Työssä käytettiin oikeudellisia tutkimusmenetelmiä. Työn keskeisenä lähteenä toimi lainoppi. Lainoppi perustuu voimassa olevaan oikeuteen ja sen tulkitsemiseen ja selvittää oikeusnormien sisältöä: normikannanottoja ja tulkintakannanottoja. Lainopin lisäksi muita merkittäviä työssä käytettyjä oikeuslähteitä olivat oikeustiede kirjallisuuslähteinä, hallituksen esitykset ja oikeustapaukset.
Yksi yleisimmin väärinkäytetty sosiaalietuus Suomessa ovat sairauspoissaolot. Väestön terveys kohenee ja elinikä nousee, ja silti sairauspoissaolot lisääntyvät koko ajan. Runsaisiin sairauspoissaoloihin ei ole luonnollista selitystä.
Sairauspoissaoloista on sovittu lähes jokaisessa työehtosopimuksessa sairausajan palkasta työsopimuslain säännöksestä poiketen. Työssä tehdyn työehtosopimusten analysoinnin avulla tuli esiin, että muutamissa työehtosopimuksissa ensimmäisestä omavastuullisesta sairauspoissaolopäivästä on jo sovittu. Tärkeää on parantaa sairauspoissaolokäytäntöä kaikkien edun mukaisesti ja pyrkiä huomioimaan asiaa niin työnantajien kuin työntekijöidenkin näkökulmasta.
Työssä käytettiin oikeudellisia tutkimusmenetelmiä. Työn keskeisenä lähteenä toimi lainoppi. Lainoppi perustuu voimassa olevaan oikeuteen ja sen tulkitsemiseen ja selvittää oikeusnormien sisältöä: normikannanottoja ja tulkintakannanottoja. Lainopin lisäksi muita merkittäviä työssä käytettyjä oikeuslähteitä olivat oikeustiede kirjallisuuslähteinä, hallituksen esitykset ja oikeustapaukset.
Yksi yleisimmin väärinkäytetty sosiaalietuus Suomessa ovat sairauspoissaolot. Väestön terveys kohenee ja elinikä nousee, ja silti sairauspoissaolot lisääntyvät koko ajan. Runsaisiin sairauspoissaoloihin ei ole luonnollista selitystä.
Sairauspoissaoloista on sovittu lähes jokaisessa työehtosopimuksessa sairausajan palkasta työsopimuslain säännöksestä poiketen. Työssä tehdyn työehtosopimusten analysoinnin avulla tuli esiin, että muutamissa työehtosopimuksissa ensimmäisestä omavastuullisesta sairauspoissaolopäivästä on jo sovittu. Tärkeää on parantaa sairauspoissaolokäytäntöä kaikkien edun mukaisesti ja pyrkiä huomioimaan asiaa niin työnantajien kuin työntekijöidenkin näkökulmasta.