"Nyt tarvis apua!" : Perheiden kokemuksia Espoon lapsiperheiden perhetyöstä
Lehmonen, Suvi (2009)
Lehmonen, Suvi
Laurea-ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912218437
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912218437
Tiivistelmä
Perhetyötä käsittelevä opinnäytetyöni on laadullinen tutkimus ja se toteutettiin teemahaastattelulla. Teoriaosuudessa selvitin perheen ja perhetyön käsitteitä, varhaista tukea sekä perhetyön tarpeellisuutta tänä päivänä. Teoria osuuteen sisältyy myös perhetyötä koskevien hankkeiden ja tutkimusten esille tuominen. Perhetyö on laaja käsite ja perhetyötä tehdään monilla eri sektoreilla, opinnäytetyössäni käsittelen perhetyötä varhaista tukea antavien perhe- ja sosiaalipalveluiden alueella. Haastattelin opinnäytetyötäni varten seitsemää Espoon lapsiperheiden perhetyön varhaista tukea saanutta perhettä.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten perheet olivat kokeneet perhetyöltä saamansa avun; mihin he olivat tyytyväisiä ja mitä parannettavaa perhetyössä olisi. Mihin asiaan perheet olivat apua toivoneet saavansa? Oliko avun saaminen vaikeaa? Millaista yhteistyö työntekijöiden kanssa oli? Oliko perhetyön vastaanottaminen helppoa? Minkälaisia kehittämisehdotuksia perheillä oli Espoon lapsiperheiden perhetyöhön liittyen? Tutkimustuloksia Espoon lapsiperheiden perhetyö voi hyödyntää työnsä kehittämisessä.
Tutkimus osoitti, että perheiden avuntarpeet ovat moninaiset. Perheet tarvitsevat sekä konkreettista apua että perheen omia voimavaroja vahvistavaa tukea keskustelun ja kuuntelemisen keinoin. On tärkeää, että perhetyön perheohjaajilla on hyvät mahdollisuudet toimia eri yhteistyötahojen kanssa perheissä tarvittavan avun järjestämiseksi. Kaikki haastatellut perheet olivat kokeneet saaneensa tukea ja/tai apua tarvitsemaansa asiaan. Asiakasperheet olivat kokeneet tulleensa kuulluiksi ja antoivat kiitosta perheiden kokonaisvaltaisen tilanteen huomioimisesta, myös isät oli hyvin huomioitu yhteistyötä tehdessä. Työntekijöiden vuorovaikutustaitoja pidettiin hyvinä.
Varhaista tukea antavan perhetyön vastaanottaminen oli pääosin helppoa, perheiden kokemuksissa korostui kiitollisuus avun saamisesta. Tietoa Espoon perhetyön olemassaolosta perheillä oli huonosti. Asiakasperheet olivat yllättyneitä paitsi avun saamisesta myös avun saannin nopeudesta. Perhetyön saatavuutta ja lastenhoidollisen avun edullisuutta pidettiin tärkeänä. Kotikäynnit koettiin perhettä ja työntekijöitä lähentävinä sekä yhteistyön kannalta hyvinä. Perheet toivoivat kotikäyntien vakinaistamista normaali käytännöksi ensimmäisen lapsen saaneiden perheiden luo. Kaikissa perheissä tehtynä kotikäynnit häivyttävät ennakkoluuloja ja mahdollistavat työntekijän ammatillisen avun saamisen matalan kynnyksen palveluna ja ennaltaehkäisevänä työnä. Muut perheiden kehittämisideat liittyivät perhetyön parempaan tiedottamiseen, perhetyöntekijöiltä saadun lastenhoitoavun pituuteen ja
joustavuuteen, perhevalmennuksen laajentamiseen koskemaan muita kuin ensisynnyttäjiä sekä vertaisryhmien järjestämiseen kaksosperheille.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten perheet olivat kokeneet perhetyöltä saamansa avun; mihin he olivat tyytyväisiä ja mitä parannettavaa perhetyössä olisi. Mihin asiaan perheet olivat apua toivoneet saavansa? Oliko avun saaminen vaikeaa? Millaista yhteistyö työntekijöiden kanssa oli? Oliko perhetyön vastaanottaminen helppoa? Minkälaisia kehittämisehdotuksia perheillä oli Espoon lapsiperheiden perhetyöhön liittyen? Tutkimustuloksia Espoon lapsiperheiden perhetyö voi hyödyntää työnsä kehittämisessä.
Tutkimus osoitti, että perheiden avuntarpeet ovat moninaiset. Perheet tarvitsevat sekä konkreettista apua että perheen omia voimavaroja vahvistavaa tukea keskustelun ja kuuntelemisen keinoin. On tärkeää, että perhetyön perheohjaajilla on hyvät mahdollisuudet toimia eri yhteistyötahojen kanssa perheissä tarvittavan avun järjestämiseksi. Kaikki haastatellut perheet olivat kokeneet saaneensa tukea ja/tai apua tarvitsemaansa asiaan. Asiakasperheet olivat kokeneet tulleensa kuulluiksi ja antoivat kiitosta perheiden kokonaisvaltaisen tilanteen huomioimisesta, myös isät oli hyvin huomioitu yhteistyötä tehdessä. Työntekijöiden vuorovaikutustaitoja pidettiin hyvinä.
Varhaista tukea antavan perhetyön vastaanottaminen oli pääosin helppoa, perheiden kokemuksissa korostui kiitollisuus avun saamisesta. Tietoa Espoon perhetyön olemassaolosta perheillä oli huonosti. Asiakasperheet olivat yllättyneitä paitsi avun saamisesta myös avun saannin nopeudesta. Perhetyön saatavuutta ja lastenhoidollisen avun edullisuutta pidettiin tärkeänä. Kotikäynnit koettiin perhettä ja työntekijöitä lähentävinä sekä yhteistyön kannalta hyvinä. Perheet toivoivat kotikäyntien vakinaistamista normaali käytännöksi ensimmäisen lapsen saaneiden perheiden luo. Kaikissa perheissä tehtynä kotikäynnit häivyttävät ennakkoluuloja ja mahdollistavat työntekijän ammatillisen avun saamisen matalan kynnyksen palveluna ja ennaltaehkäisevänä työnä. Muut perheiden kehittämisideat liittyivät perhetyön parempaan tiedottamiseen, perhetyöntekijöiltä saadun lastenhoitoavun pituuteen ja
joustavuuteen, perhevalmennuksen laajentamiseen koskemaan muita kuin ensisynnyttäjiä sekä vertaisryhmien järjestämiseen kaksosperheille.