Tiedonsiirron merkitys kaatumisten ennaltaehkäisyssä : ikääntyneen siirtyessä sairaalasta jatkohoitoon
Paakkunainen, Maiju; Vehkalampi, Linda (2013)
Paakkunainen, Maiju
Vehkalampi, Linda
Turun ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112217865
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112217865
Tiivistelmä
Opinnäytetyö on osa Turun ammattikorkeakoulun ja Turun hyvinvointitoimialan välistä NÄYTKÖ–projektia. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää tiedonsiirron merkitystä kaatumisen ennaltaehkäisyssä ikääntyneen siirtyessä sairaalasta jatkohoitoon.
Kirjallisuuskatsauksen perusteella kaatumisia aiheuttaa liikuntakyvyn huononeminen, apuvälineiden puute, psyyke- ja monilääkitys, kipu sekä erilaiset sairaudet. Hyvä tiedonkulku osastojen välillä lisää potilasturvallisuutta ja mahdollistaa hoidon jatkuvuuden. Omahoitajuutta korostamalla saadaan kattavin tieto ikääntyneestä siirtohetkellä. Potilassiirtoa tehdessä tulisi kertoa enemmän ikääntyneen yleisvoinnista, liikkumisesta, ravitsemuksesta, apuvälineiden käytöstä sekä lääkehoidosta.
Ryhmähaastattelussa (n=4) nousi esille ongelmat riittävässä tiedonkulussa, erot potilastietojärjestelmissä sekä kiire. Osastoilla tehdään kaatumisista HaiPro-ilmoituksia, mutta joka paikassa niitä ei käsitellä jälkikäteen. Eroja oli myös kaatumisriskin arvioinnissa ja erilaisten mittareiden käytössä riskiä arvioitaessa.
Tiedonkulkua potilassiirroissa voitaisiin parantaa omahoitaja-järjestelmällä, siirtokaavakkeella, kotiutuspalaverin avulla ja yhtenäistämällä tiedonsiirtoa esimerkiksi raportoinnin tarkistuskortin avulla. Tulokset julkaistiin tutkimusklubitapaamisessa Turun hyvinvointitoimialan työntekijöille.
Kirjallisuuskatsauksen perusteella kaatumisia aiheuttaa liikuntakyvyn huononeminen, apuvälineiden puute, psyyke- ja monilääkitys, kipu sekä erilaiset sairaudet. Hyvä tiedonkulku osastojen välillä lisää potilasturvallisuutta ja mahdollistaa hoidon jatkuvuuden. Omahoitajuutta korostamalla saadaan kattavin tieto ikääntyneestä siirtohetkellä. Potilassiirtoa tehdessä tulisi kertoa enemmän ikääntyneen yleisvoinnista, liikkumisesta, ravitsemuksesta, apuvälineiden käytöstä sekä lääkehoidosta.
Ryhmähaastattelussa (n=4) nousi esille ongelmat riittävässä tiedonkulussa, erot potilastietojärjestelmissä sekä kiire. Osastoilla tehdään kaatumisista HaiPro-ilmoituksia, mutta joka paikassa niitä ei käsitellä jälkikäteen. Eroja oli myös kaatumisriskin arvioinnissa ja erilaisten mittareiden käytössä riskiä arvioitaessa.
Tiedonkulkua potilassiirroissa voitaisiin parantaa omahoitaja-järjestelmällä, siirtokaavakkeella, kotiutuspalaverin avulla ja yhtenäistämällä tiedonsiirtoa esimerkiksi raportoinnin tarkistuskortin avulla. Tulokset julkaistiin tutkimusklubitapaamisessa Turun hyvinvointitoimialan työntekijöille.