"OLET PÄIHTEIDEN KÄYTTÄJÄ, SINUN OLISI PAREMPI KUOLLEENA" : nepalilaisten päihteitä käyttävien naisten kokemuksia elämästä ja päihdehoitopalveluista Kathmandussa
Repo, Nina (2013)
Repo, Nina
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112117661
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112117661
Tiivistelmä
Repo, Nina
”Olet päihteiden käyttäjä, sinun olisi parempi kuolleena” Nepalilaisten päihteitä käyttävien naisten kokemuksia elämästä ja päihdehoitopalveluista Kathmandussa.
Helsinki, kevät 2013, 86 sivua, 1 liite.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin toimipaikka, Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK).
Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella nepalilaisten päihteitä käyttävien naisten asemaa ja elämää Kathmandussa, Nepalissa sekä kartoittaa naisten päihdehoitopalvelutarpeita. Kohderyhmänä olivat nepalilaiset päihteitä käyttävät naiset. Opinnäytetyön tarkoituksena oli lisäksi toimia oppaana aiheesta suomalaisille Nepalissa työskenteleville järjestöille.
Tutkimuksen teoreettisessa osassa luotiin yleiskuva Nepalista ja maan kulttuurista sekä kuvattiin yhteiskunnan tekijöitä, jotka toimivat esteenä tasa-arvon toteutumiselle. Tutkimuksessa tarkasteltiin nepalilaisten päihteitä käyttävien naisten kokemuksia syrjinnästä, stigmasta, päihdepalveluista ja tulevaisuuden näkymistä. Kyseessä oli kvalitatiivinen tutkimus. Aineisto koostui kahdestatoista nepalilaisen päihteitä käyttävän naisen haastattelusta sekä tutkimuksen yhteistyökumppanijärjestön, Dristi Nepalin, työntekijän haastattelusta. Haastattelun kysymykset laadittiin teemahaastattelun muotoon.
Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin keinoin käyttämällä teemoittelua. Päihdepalvelujärjestelmän aineiston analyysin käsittelyssä käytettiin teemoittelun lisäksi menetelmänä kvantifiointia. Taulukkoa käytettiin kuvaamaan tutkimustuloksia. Sitaatit toivat naisten ääntä kuuluviin.
Tuloksen mukaan päihteitä käyttävät naiset kokivat syrjintää, joka alkoi naiseuden vuoksi jo varhaislapsuudessa. Päihteiden käytön tuoma syrjintä näkyi perhe-elämässä, yhteisön suhtautumisessa sekä terveydenhuollon piirissä. Miesten ja naisten välinen tasa-arvo ei toteutunut ja naiset nähtiin yhä perheen huolehtijan roolissa, ei itsenäisenä vastuunkantajana tai elannon ansaitsijana.
Nykyiset päihdepalvelut eivät vastanneet naisten tarpeisiin. Tutkimuksen tulosten mukaan päihdehoitopalvelujen laatu ja määrä vaihtelivat, eivätkä naiset olleet tietoisia palvelujen saatavuudesta. Päihdelaitoshoito oli eri järjestöjen toiminnan varassa ja toiminnalle oli tyypillistä projektiluontoisuus. Päihdepalveluilta toivottiin ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä. Päihdepalveluja voisi parantaa terveydenhuollon henkilökuntaa kouluttamalla, järjestöjen yhteistyötä tiivistämällä sekä ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin kuten valistukseen ja jakeluohjelmiin panostamalla. Työllistymismahdollisuuden tarjoaminen laitoshoitojakson jälkeen voisi vähentää naisten riskiä palata päihteiden käyttäjiksi.
Asiasanat: Nepal, Katmandu, tasa-arvo, naisen asema, syrjintä, stigmat, päihdeongelmat, naiset, päihteet, päihdehuolto
”Olet päihteiden käyttäjä, sinun olisi parempi kuolleena” Nepalilaisten päihteitä käyttävien naisten kokemuksia elämästä ja päihdehoitopalveluista Kathmandussa.
Helsinki, kevät 2013, 86 sivua, 1 liite.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin toimipaikka, Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK).
Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella nepalilaisten päihteitä käyttävien naisten asemaa ja elämää Kathmandussa, Nepalissa sekä kartoittaa naisten päihdehoitopalvelutarpeita. Kohderyhmänä olivat nepalilaiset päihteitä käyttävät naiset. Opinnäytetyön tarkoituksena oli lisäksi toimia oppaana aiheesta suomalaisille Nepalissa työskenteleville järjestöille.
Tutkimuksen teoreettisessa osassa luotiin yleiskuva Nepalista ja maan kulttuurista sekä kuvattiin yhteiskunnan tekijöitä, jotka toimivat esteenä tasa-arvon toteutumiselle. Tutkimuksessa tarkasteltiin nepalilaisten päihteitä käyttävien naisten kokemuksia syrjinnästä, stigmasta, päihdepalveluista ja tulevaisuuden näkymistä. Kyseessä oli kvalitatiivinen tutkimus. Aineisto koostui kahdestatoista nepalilaisen päihteitä käyttävän naisen haastattelusta sekä tutkimuksen yhteistyökumppanijärjestön, Dristi Nepalin, työntekijän haastattelusta. Haastattelun kysymykset laadittiin teemahaastattelun muotoon.
Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin keinoin käyttämällä teemoittelua. Päihdepalvelujärjestelmän aineiston analyysin käsittelyssä käytettiin teemoittelun lisäksi menetelmänä kvantifiointia. Taulukkoa käytettiin kuvaamaan tutkimustuloksia. Sitaatit toivat naisten ääntä kuuluviin.
Tuloksen mukaan päihteitä käyttävät naiset kokivat syrjintää, joka alkoi naiseuden vuoksi jo varhaislapsuudessa. Päihteiden käytön tuoma syrjintä näkyi perhe-elämässä, yhteisön suhtautumisessa sekä terveydenhuollon piirissä. Miesten ja naisten välinen tasa-arvo ei toteutunut ja naiset nähtiin yhä perheen huolehtijan roolissa, ei itsenäisenä vastuunkantajana tai elannon ansaitsijana.
Nykyiset päihdepalvelut eivät vastanneet naisten tarpeisiin. Tutkimuksen tulosten mukaan päihdehoitopalvelujen laatu ja määrä vaihtelivat, eivätkä naiset olleet tietoisia palvelujen saatavuudesta. Päihdelaitoshoito oli eri järjestöjen toiminnan varassa ja toiminnalle oli tyypillistä projektiluontoisuus. Päihdepalveluilta toivottiin ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä. Päihdepalveluja voisi parantaa terveydenhuollon henkilökuntaa kouluttamalla, järjestöjen yhteistyötä tiivistämällä sekä ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin kuten valistukseen ja jakeluohjelmiin panostamalla. Työllistymismahdollisuuden tarjoaminen laitoshoitojakson jälkeen voisi vähentää naisten riskiä palata päihteiden käyttäjiksi.
Asiasanat: Nepal, Katmandu, tasa-arvo, naisen asema, syrjintä, stigmat, päihdeongelmat, naiset, päihteet, päihdehuolto