PÄIHDEKUNTOUTUSJAKSON SISÄLTÖ KUNTOUTUJAN KOKEMANA
Lehtinen, Teija (2013)
Lehtinen, Teija
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112518201
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112518201
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kuntoutujien kokemuksia laitosmuotoisesta päihdekuntoutuksesta
A-klinikkasäätiön Länsi-Suomen palvelualueen Salon päihdepalveluihin kuuluvassa Anjalansalon päihdekuntoutuskeskuksen kuntoutumisyhteisössä. Opinnäytetyön aihe oli työelämälähtöinen.
Tutkimuksen kohteena oli kuntoutumisyhteisön kuntoutusjakson sisältö kuntoutujan kokemana. Tutkimuksen tavoitteena oli kerätä kuntoutujien kokemuksia ja mielipiteitä päihdekuntoutusjakson sisällöstä eli tutkimuksen näkökulma oli kuntoutujien omia kokemuksia painottava ja esiintuova. Tutkimuksen toisena tavoitteena oli saada kuntoutujalähtöistä tietoa jaksolle laaditun kuntoutussuunnitelman merkityksestä kuntoutujalle. Tutkimuksen avulla saatua tietoa voidaan käyttää kuntoutuksen sisällön arvioimiseen ja mahdolliseen sisällön kehittämiseen. Tutkimus oli luonteeltaan kvalitatiivinen tutkimus, jossa aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastattelut, joihin osallistui kahdeksan kuntoutujaa, toteutettiin yksilöhaastatteluina kuntoutujan kuntoutusjakson loppuvaiheessa. Tutkimukseen osallistuneiden kuntoutujien käyttämä pääpäihde oli alkoholi.
Tehdyn tutkimuksen perusteella kaikki kahdeksan kuntoutujaa olivat tyytyväisiä toteutuneeseen kuntoutusjaksoonsa. Merkityksellisiksi asioiksi kuntoutusjakson sisällössä nousivat omahoitajajärjestelmä ja keskustelumahdollisuudet omahoitajan kanssa sekä yleensä keskustelumahdollisuudet henkilökunnan kanssa. Merkityksellisiksi koettiin lisäksi erimuotoinen ryhmätoiminta ja vertaistuki sekä vapaus liikkua kuntoutumisyhteisön ulkopuolella. Kuntoutujat kehittäisivät kuntoutusjakson sisältöä lisäämällä mahdollisuutta yksilökeskusteluihin henkilökunnan kanssa ja lisäämällä toimintamahdollisuuksia, erityisesti ohjattua toimintaa.
Kuntoutujille oli laadittu kuntoutussuunnitelma kuntoutusjakson alkuvaiheessa. Tavoitteet ja tarpeet kuntoutusjakson suhteen olivat erilaisia kuntoutujien kesken. Tehdyissä kuntoutussuunnitelmissa tulivat esiin kuntoutujien asettamat lyhyemmän ja pidemmän aikavälin tavoitteet sekä kuntoutusjakson ajaksi laaditut tavoitteet. Tavoitteiden asettelu kuntoutussuunnitelmissa jäi kokonaisuutena melko yleiselle tasolle. Kuntoutussuunnitelma toimi kuntoutusta ohjaavana tekijän suurimmalle osalle tutkimukseen osallistuneista. Kuntoutussuunnitelmalla oli tutkimuksen mukaan vaikutusta kuntoutujien omalle toiminnalle sekä kuntoutusjakson sisältöön. Kuntoutussuunnitelman koettiin vahvistavan kuntoutukseen sitoutumista. Kuntoutujat toivoivat huomion kiinnittämistä nykyistä enemmän kuntoutussuunnitelmien laatimiseen, laadinnan ajankohtaan, suunnitelmien sisältöön sekä suunnitelmien tarkistusajankohtiin.
A-klinikkasäätiön Länsi-Suomen palvelualueen Salon päihdepalveluihin kuuluvassa Anjalansalon päihdekuntoutuskeskuksen kuntoutumisyhteisössä. Opinnäytetyön aihe oli työelämälähtöinen.
Tutkimuksen kohteena oli kuntoutumisyhteisön kuntoutusjakson sisältö kuntoutujan kokemana. Tutkimuksen tavoitteena oli kerätä kuntoutujien kokemuksia ja mielipiteitä päihdekuntoutusjakson sisällöstä eli tutkimuksen näkökulma oli kuntoutujien omia kokemuksia painottava ja esiintuova. Tutkimuksen toisena tavoitteena oli saada kuntoutujalähtöistä tietoa jaksolle laaditun kuntoutussuunnitelman merkityksestä kuntoutujalle. Tutkimuksen avulla saatua tietoa voidaan käyttää kuntoutuksen sisällön arvioimiseen ja mahdolliseen sisällön kehittämiseen. Tutkimus oli luonteeltaan kvalitatiivinen tutkimus, jossa aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastattelut, joihin osallistui kahdeksan kuntoutujaa, toteutettiin yksilöhaastatteluina kuntoutujan kuntoutusjakson loppuvaiheessa. Tutkimukseen osallistuneiden kuntoutujien käyttämä pääpäihde oli alkoholi.
Tehdyn tutkimuksen perusteella kaikki kahdeksan kuntoutujaa olivat tyytyväisiä toteutuneeseen kuntoutusjaksoonsa. Merkityksellisiksi asioiksi kuntoutusjakson sisällössä nousivat omahoitajajärjestelmä ja keskustelumahdollisuudet omahoitajan kanssa sekä yleensä keskustelumahdollisuudet henkilökunnan kanssa. Merkityksellisiksi koettiin lisäksi erimuotoinen ryhmätoiminta ja vertaistuki sekä vapaus liikkua kuntoutumisyhteisön ulkopuolella. Kuntoutujat kehittäisivät kuntoutusjakson sisältöä lisäämällä mahdollisuutta yksilökeskusteluihin henkilökunnan kanssa ja lisäämällä toimintamahdollisuuksia, erityisesti ohjattua toimintaa.
Kuntoutujille oli laadittu kuntoutussuunnitelma kuntoutusjakson alkuvaiheessa. Tavoitteet ja tarpeet kuntoutusjakson suhteen olivat erilaisia kuntoutujien kesken. Tehdyissä kuntoutussuunnitelmissa tulivat esiin kuntoutujien asettamat lyhyemmän ja pidemmän aikavälin tavoitteet sekä kuntoutusjakson ajaksi laaditut tavoitteet. Tavoitteiden asettelu kuntoutussuunnitelmissa jäi kokonaisuutena melko yleiselle tasolle. Kuntoutussuunnitelma toimi kuntoutusta ohjaavana tekijän suurimmalle osalle tutkimukseen osallistuneista. Kuntoutussuunnitelmalla oli tutkimuksen mukaan vaikutusta kuntoutujien omalle toiminnalle sekä kuntoutusjakson sisältöön. Kuntoutussuunnitelman koettiin vahvistavan kuntoutukseen sitoutumista. Kuntoutujat toivoivat huomion kiinnittämistä nykyistä enemmän kuntoutussuunnitelmien laatimiseen, laadinnan ajankohtaan, suunnitelmien sisältöön sekä suunnitelmien tarkistusajankohtiin.