Suoran demokratian kehittäminen vaikuttamisen välineeksi : Menetelmänä kansankokous ja konsensus työpaja
Van Gestel, Suvi (2013)
Van Gestel, Suvi
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112217869
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112217869
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä kehitän työpajan kansankokouksista ja konsensuksesta välineenä suoran demokratian saavuttamiseksi. Työn tavoitteena on tarjota kuvaus kuinka kansankokous ja konsensus menetelmät toimivat ja kuinka niitä voidaan soveltaa erilaisten yhteisöjen toiminnassa.
Sain inspiraation suoran demokratian kehittämiseen Indignados- ja Occupy-kansanliikkeiden ansiosta. Pääsin seuraamaan liikkeiden toimintaa vaihtovuoteni aikana 2011-2012. Inspiroiduin paljon heidän tavastaan tehdä päätökset horisontaalisti ja tasavertaisesti ilman minkäänlaisia johtajia ja tästä syystä halusin heittää asiaa myös Suomessa. Menetelmät ovat olleet tietojeni mukaan Suomessa vähän käytössä ja kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelmassa niitä ei juurikaan tunneta. Tästä syntyi motivaatio kehittää malli, jonka avulla tarjoan ihmisille kokemuksen konsensuksen saavuttamisesta ryhmässä ja opetan toimintaan osallistujille samalla kaikki keskeiset asiat konsensus-päätöksenteosta erilaisissa toimintaympäristöissä. Näin osallistujat voivat itse siirtää menetelmät käytäntöön haluamallaan tavalla.
Suorassa demokratiassa, jokaisella on yhtäläinen oikeus osallistua päätöksentekoon heitä koskevissa asioissa. Konsensuksella tarkoitetaan todettua yksimielisyyttä, joka saavuttaminen on mahdollista tässä kontekstissa käsimerkkien avulla. Suoran demokratian kehittämisellä haluan vastata edustuksellisen demokratian luomaan osattomuuteen. Kansankokous ja konsensus työpajassa keskustellaan niistä asioista, mihin osallistujat haluaisivat vaikuttaa. Työpajassa keskustellaan esimerkiksi siitä millaisia asioita haluttaisiin tavoittaa ja mitä haluttaisiin muuttaa. Kun näistä kysymyksistä ollaan löydetty konsensus, siirrytään pohtimaan käytännön toimia, miten esiin nousseisiin teemoihin voidaan käytännössä vaikuttaa.
Tämän kehittämistutkimuksen tuloksena esittelen mallin suoran demokratian vaikuttamisprosessista. Se syntyi miettiessäni mitä erilaisia vaiheita vaikuttamisprosessi yleensä pitää sisällään suoran demokratian toimintaympäristössä. Aktiivinen prosessi koostuu viidestä eri vaiheesta, jotka ovat; kohtaaminen, kommunikaatio, konsensus, päätöksenteko sekä toiminta. Sen lisäksi määrittelin, että passiivisesti vaikuttamisprosessiin vaikuttaa toiminnan tavoitteet ja epäkohdat joihin halutaan muutosta.
Sain inspiraation suoran demokratian kehittämiseen Indignados- ja Occupy-kansanliikkeiden ansiosta. Pääsin seuraamaan liikkeiden toimintaa vaihtovuoteni aikana 2011-2012. Inspiroiduin paljon heidän tavastaan tehdä päätökset horisontaalisti ja tasavertaisesti ilman minkäänlaisia johtajia ja tästä syystä halusin heittää asiaa myös Suomessa. Menetelmät ovat olleet tietojeni mukaan Suomessa vähän käytössä ja kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelmassa niitä ei juurikaan tunneta. Tästä syntyi motivaatio kehittää malli, jonka avulla tarjoan ihmisille kokemuksen konsensuksen saavuttamisesta ryhmässä ja opetan toimintaan osallistujille samalla kaikki keskeiset asiat konsensus-päätöksenteosta erilaisissa toimintaympäristöissä. Näin osallistujat voivat itse siirtää menetelmät käytäntöön haluamallaan tavalla.
Suorassa demokratiassa, jokaisella on yhtäläinen oikeus osallistua päätöksentekoon heitä koskevissa asioissa. Konsensuksella tarkoitetaan todettua yksimielisyyttä, joka saavuttaminen on mahdollista tässä kontekstissa käsimerkkien avulla. Suoran demokratian kehittämisellä haluan vastata edustuksellisen demokratian luomaan osattomuuteen. Kansankokous ja konsensus työpajassa keskustellaan niistä asioista, mihin osallistujat haluaisivat vaikuttaa. Työpajassa keskustellaan esimerkiksi siitä millaisia asioita haluttaisiin tavoittaa ja mitä haluttaisiin muuttaa. Kun näistä kysymyksistä ollaan löydetty konsensus, siirrytään pohtimaan käytännön toimia, miten esiin nousseisiin teemoihin voidaan käytännössä vaikuttaa.
Tämän kehittämistutkimuksen tuloksena esittelen mallin suoran demokratian vaikuttamisprosessista. Se syntyi miettiessäni mitä erilaisia vaiheita vaikuttamisprosessi yleensä pitää sisällään suoran demokratian toimintaympäristössä. Aktiivinen prosessi koostuu viidestä eri vaiheesta, jotka ovat; kohtaaminen, kommunikaatio, konsensus, päätöksenteko sekä toiminta. Sen lisäksi määrittelin, että passiivisesti vaikuttamisprosessiin vaikuttaa toiminnan tavoitteet ja epäkohdat joihin halutaan muutosta.