MAKSIMIVOIMAHARJOITTELUN JÄLKEISEN PALAUTUMISEN SEURANTA SYKEVÄLIANALYYSIMENETELMÄLLÄ : Firstbeat Hyvinvointianalyysin soveltuvuus maksimivoimaharjoittelun jälkeisen palautumisen seurantaan
Lehosmaa, Johanna; Koskinen, Saara (2009)
Lehosmaa, Johanna
Koskinen, Saara
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912188313
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912188313
Tiivistelmä
Tutkitusti fyysisen kuormittumisen intensiteetillä on olennainen vaikutus sydämen lyöntitiheyteen ja sitä kautta myös sykevälivaihteluun. Lisäksi palautuminen ja mahdolliset stressireaktiot näkyvät sykevälien vaihteluina. Näiden faktojen vuoksi sykevälianalyysimenetelmän käyttö fyysisen kuormittumisen ja palautumisen mittarina on perusteltua, mutta voimaharjoittelun osalta vielä vähän tutkittua.
Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä sykeanalyysiohjelmistojen kehittämiseen erikoistuneen Firstbeat Technologies Oy:n kanssa. Tavoitteena oli tehdä projektimuotoinen soveltuvuustutkimus, jonka kautta saataisiin uutta näkökulmaa Firstbeat -sykevälianalyysimenetelmän käyttömahdollisuuksista. Projektin tarkoitus oli antaa tietoa siitä, miten Firstbeat -sykevälianalyysimenetelmä soveltuu mittaamaan maksimivoimaharjoituksen jälkeistä yönaikaista palautumista.
Tutkimusosio koostui neljän viikon mittaisesta jaksosta, jonka aikana yhdeksän miespuolista, vuosina 1980–1985 syntynyttä koehenkilöä tekivät kolme säädeltyä maksimivoimaharjoitusta viikossa. Näistä kaksi aikaisemmin määritettyä harjoituskertaa, niiden jälkeiset yöt sekä yhtä lepopäivää seurannut yö mitattiin viikoittain. Mittaukset toteutettiin Suunnon Memory Belt -pannoilla, joista sykedatat purettiin ja analysoitiin Firstbeat Hyvinvointianalyysiä käyttäen.
Yhteenvetona voitiin tutkimusosion perusteella todeta, että Firstbeat -sykevälianalyysi soveltuu mittaamaan palautumista maksimivoimaharjoittelun osalta, mikäli harjoitus on riittävän tehokas ja kuormittaa siten myös hengitys- ja verenkiertoelimistöä. Toisaalta tulosten moninaisuuden vuoksi yksilökohtaisemmasta tarkastelusta voitaisiin saada tietoarvoa enemmän kuin ryhmäotoksesta.
Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä sykeanalyysiohjelmistojen kehittämiseen erikoistuneen Firstbeat Technologies Oy:n kanssa. Tavoitteena oli tehdä projektimuotoinen soveltuvuustutkimus, jonka kautta saataisiin uutta näkökulmaa Firstbeat -sykevälianalyysimenetelmän käyttömahdollisuuksista. Projektin tarkoitus oli antaa tietoa siitä, miten Firstbeat -sykevälianalyysimenetelmä soveltuu mittaamaan maksimivoimaharjoituksen jälkeistä yönaikaista palautumista.
Tutkimusosio koostui neljän viikon mittaisesta jaksosta, jonka aikana yhdeksän miespuolista, vuosina 1980–1985 syntynyttä koehenkilöä tekivät kolme säädeltyä maksimivoimaharjoitusta viikossa. Näistä kaksi aikaisemmin määritettyä harjoituskertaa, niiden jälkeiset yöt sekä yhtä lepopäivää seurannut yö mitattiin viikoittain. Mittaukset toteutettiin Suunnon Memory Belt -pannoilla, joista sykedatat purettiin ja analysoitiin Firstbeat Hyvinvointianalyysiä käyttäen.
Yhteenvetona voitiin tutkimusosion perusteella todeta, että Firstbeat -sykevälianalyysi soveltuu mittaamaan palautumista maksimivoimaharjoittelun osalta, mikäli harjoitus on riittävän tehokas ja kuormittaa siten myös hengitys- ja verenkiertoelimistöä. Toisaalta tulosten moninaisuuden vuoksi yksilökohtaisemmasta tarkastelusta voitaisiin saada tietoarvoa enemmän kuin ryhmäotoksesta.