Työharjoittelumallin laatiminen Vantaan kaupungin psykologipalvelut -toimintayksikölle
Ahlroth, Annina (2013)
Ahlroth, Annina
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2013
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013120219357
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013120219357
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on laatia työharjoittelumallin prosessikuvaus Vantaan kaupungin psykologipalvelut -toimintayksikölle. Tavoitteena on, että mallin avulla yksikkö pystyy rekrytoimaan harjoittelijoita ja ohjaamaan heidän oppimistaan. Yksikössä ei ole aikaisemmin ollut työharjoittelutoimintaa.
Opinnäytetyön ensimmäisessä teorialuvussa tarkastellaan työharjoittelun merkitystä organisaatiolle. Siinä käsitellään työharjoittelun tuomia hyötyjä ja sen vaatimia resursseja. Tämän lisäksi tarkastellaan työharjoittelun suhdetta työnantajakuvaan ja sosiaaliseen vastuuseen. Toinen kokonaisuus, jota opinnäytetyön teoriaosuudessa käsitellään, on työharjoittelun ohjaaminen. Kokonaisuuteen liittyviä aiheita ovat oppiminen, ohjaus, harjoittelijan valinta ja perehdyttäminen sekä harjoittelun arviointi ja kehittäminen.
Työharjoittelumallin prosessikuvauksessa toimijoina ovat harjoittelija, ohjaaja ja esimies ja siinä on kuvattu heidän tehtävänsä prosessin eri vaiheissa. Prosessissa on kolme vaihetta, jotka ovat valmistautuminen ja suunnittelu, ohjaaminen sekä arviointi ja kehittäminen. Ohjaaminen jakautuu vielä kolmeen vaiheeseen, joita ovat mallintaminen, itsenäinen työskentely ohjatusti ja itsenäinen työskentely. Harjoittelija tarvitsee enemmän ohjaamista ja tukea prosessin alkuvaiheessa, mutta lopuksi hän pystyy työskentelemään myös täysin itsenäisesti.
Työharjoittelumalli esitetään prosessikuvauksena, koska sen avulla saadaan selkeä kuvaus eri vaiheista ja toimijoiden rooleista. Prosessikuvaus on myös hyvä väline toiminnan suunnitteluun, ohjaukseen, arviointiin ja kehittämiseen. Se toimii muistilistana eri vaiheiden etenemiseen ja niissä hoidettaviin asioihin. Prosessikuvaus pohjautuu opinnäytetyön tietoperustaan, toimeksiantajan antamiin tietoihin, Psykologiliiton harjoitteluohjeistuksiin sekä Helsingin yliopiston tavoitteisiin. Toimeksiantaja pystyy hyödyntämään prosessikuvausta harjoittelun ohjaamisessa, joten opinnäytetyön tavoitteet saavutettiin onnistuneesti.
Opinnäytetyön ensimmäisessä teorialuvussa tarkastellaan työharjoittelun merkitystä organisaatiolle. Siinä käsitellään työharjoittelun tuomia hyötyjä ja sen vaatimia resursseja. Tämän lisäksi tarkastellaan työharjoittelun suhdetta työnantajakuvaan ja sosiaaliseen vastuuseen. Toinen kokonaisuus, jota opinnäytetyön teoriaosuudessa käsitellään, on työharjoittelun ohjaaminen. Kokonaisuuteen liittyviä aiheita ovat oppiminen, ohjaus, harjoittelijan valinta ja perehdyttäminen sekä harjoittelun arviointi ja kehittäminen.
Työharjoittelumallin prosessikuvauksessa toimijoina ovat harjoittelija, ohjaaja ja esimies ja siinä on kuvattu heidän tehtävänsä prosessin eri vaiheissa. Prosessissa on kolme vaihetta, jotka ovat valmistautuminen ja suunnittelu, ohjaaminen sekä arviointi ja kehittäminen. Ohjaaminen jakautuu vielä kolmeen vaiheeseen, joita ovat mallintaminen, itsenäinen työskentely ohjatusti ja itsenäinen työskentely. Harjoittelija tarvitsee enemmän ohjaamista ja tukea prosessin alkuvaiheessa, mutta lopuksi hän pystyy työskentelemään myös täysin itsenäisesti.
Työharjoittelumalli esitetään prosessikuvauksena, koska sen avulla saadaan selkeä kuvaus eri vaiheista ja toimijoiden rooleista. Prosessikuvaus on myös hyvä väline toiminnan suunnitteluun, ohjaukseen, arviointiin ja kehittämiseen. Se toimii muistilistana eri vaiheiden etenemiseen ja niissä hoidettaviin asioihin. Prosessikuvaus pohjautuu opinnäytetyön tietoperustaan, toimeksiantajan antamiin tietoihin, Psykologiliiton harjoitteluohjeistuksiin sekä Helsingin yliopiston tavoitteisiin. Toimeksiantaja pystyy hyödyntämään prosessikuvausta harjoittelun ohjaamisessa, joten opinnäytetyön tavoitteet saavutettiin onnistuneesti.