Kehityskeskustelu leikkausosaston sairaanhoitajien kokemana
Peltonen, Jenni; Norrbacka, Sarlotta (2013)
Peltonen, Jenni
Norrbacka, Sarlotta
Tampereen ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013120219328
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013120219328
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aihe liittyi työelämän tarpeeseen kehittää kehityskeskusteluja. Sen tarkoituksena oli kartoittaa leikkausosaston sairaanhoitajien kokemuksia kehityskeskusteluista sekä selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat kehityskeskusteluiden vetovoimaisuuteen sairaanhoitajien näkökulmasta. Opinnäytetyö tehtiin eräälle Pirkanmaan sairaanhoitopiirin leikkausosastolle.
Opinnäytetyö tehtiin käyttäen laadullista tutkimusmenetelmää. Aineiston keruussa käytettiin apuna teemahaastattelua haastatellen viittä (N=5) leikkausosaston sairaanhoitajaa. Teoreettisiksi lähtökohdiksi muodostuivat työelämästä dialogi, osaamisen kehittäminen, palaute ja työhyvinvointi. Näiden lisäksi opinnäytetyössä käsiteltiin myös lyhyesti ryhmäkehityskeskustelua työelämäyhdyshenkilön toiveesta.
Tuloksista ilmeni kehitettävänä asiana kehityskeskustelun huolellinen valmistelu, johon lukeutuvat niin työntekijän henkinen valmistautuminen kuin henkilöstön ja ajankäytön resursoiminenkin. Myös kiire koettiin haitalliseksi tekijäksi kehityskeskustelun laadun suhteen. Kehityskeskustelussa käytetyt apuvälineet, kuten erilaiset lomakkeet ja kaavakkeet, koettiin jokseenkin haitallisina niiden suuren määrän ja kaavamaisuuden takia, ja niiden tilalle toivottiin avoimempaa keskustelua. Toinen keskustelun sujuvuuteen negatiivisesti vaikuttava tekijä oli tietokoneelle kirjaaminen, jonka koettiin keskeyttävän tasavertainen keskustelu aika ajoin. Tuloksissa näkyi olennaisesti työntekijään keskittymisen ja työntekijän kuulemisen tärkeys kehityskeskustelussa. Haastateltavat kaipasivat kehityskeskusteluun enemmän rakentavaa palautetta, jota olisi hyvä saada esimiehen lisäksi myös kollegoilta. Tuloksissa ilmeni myös, että haastatellut sairaanhoitajat kokivat tärkeänä käydä kehityskeskustelussa läpi muun muassa työvuoro- ja lomasuunnittelua. Työhön liittyvien tavoitteiden asettamisessa toivottiin työntekijälähtöisyyttä. Ryhmäkehityskeskustelu koettiin kokeilemisen arvoisena.
Opinnäytetyötä voidaan käyttää osana henkilöstösuunnittelua ja se voi auttaa sairaanhoitajia kehittämään työtään kehityskeskusteluiden avulla. Lisäksi opinnäytetyöstä hyötyvät vastavalmistuneet sairaanhoitajat, jotka valmistautuvat työelämään. Yhtenä jatkotutkimusehdotuksena olisi, että muutaman vuoden päästä selvitettäisiin osaston sairaanhoitajien sen hetkisiä kokemuksia kehityskeskusteluista ja niiden järjestämisestä ja verrattaisiin tuloksia tämän opinnäytetyön tuloksiin.
Opinnäytetyö tehtiin käyttäen laadullista tutkimusmenetelmää. Aineiston keruussa käytettiin apuna teemahaastattelua haastatellen viittä (N=5) leikkausosaston sairaanhoitajaa. Teoreettisiksi lähtökohdiksi muodostuivat työelämästä dialogi, osaamisen kehittäminen, palaute ja työhyvinvointi. Näiden lisäksi opinnäytetyössä käsiteltiin myös lyhyesti ryhmäkehityskeskustelua työelämäyhdyshenkilön toiveesta.
Tuloksista ilmeni kehitettävänä asiana kehityskeskustelun huolellinen valmistelu, johon lukeutuvat niin työntekijän henkinen valmistautuminen kuin henkilöstön ja ajankäytön resursoiminenkin. Myös kiire koettiin haitalliseksi tekijäksi kehityskeskustelun laadun suhteen. Kehityskeskustelussa käytetyt apuvälineet, kuten erilaiset lomakkeet ja kaavakkeet, koettiin jokseenkin haitallisina niiden suuren määrän ja kaavamaisuuden takia, ja niiden tilalle toivottiin avoimempaa keskustelua. Toinen keskustelun sujuvuuteen negatiivisesti vaikuttava tekijä oli tietokoneelle kirjaaminen, jonka koettiin keskeyttävän tasavertainen keskustelu aika ajoin. Tuloksissa näkyi olennaisesti työntekijään keskittymisen ja työntekijän kuulemisen tärkeys kehityskeskustelussa. Haastateltavat kaipasivat kehityskeskusteluun enemmän rakentavaa palautetta, jota olisi hyvä saada esimiehen lisäksi myös kollegoilta. Tuloksissa ilmeni myös, että haastatellut sairaanhoitajat kokivat tärkeänä käydä kehityskeskustelussa läpi muun muassa työvuoro- ja lomasuunnittelua. Työhön liittyvien tavoitteiden asettamisessa toivottiin työntekijälähtöisyyttä. Ryhmäkehityskeskustelu koettiin kokeilemisen arvoisena.
Opinnäytetyötä voidaan käyttää osana henkilöstösuunnittelua ja se voi auttaa sairaanhoitajia kehittämään työtään kehityskeskusteluiden avulla. Lisäksi opinnäytetyöstä hyötyvät vastavalmistuneet sairaanhoitajat, jotka valmistautuvat työelämään. Yhtenä jatkotutkimusehdotuksena olisi, että muutaman vuoden päästä selvitettäisiin osaston sairaanhoitajien sen hetkisiä kokemuksia kehityskeskusteluista ja niiden järjestämisestä ja verrattaisiin tuloksia tämän opinnäytetyön tuloksiin.