”Mä luki, mä en ymmärrä" : Luku- ja kirjoitustaidottomien maahanmuuttajanaisten arjen haasteet ja selviytymiskeinot
Vedenpää, Riikka; Vierikko, Sanna (2013)
Vedenpää, Riikka
Vierikko, Sanna
Tampereen ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013120219350
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013120219350
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin luku- ja kirjoitustaidottomien maahanmuuttajanaisten arjen haasteita ja arjessa selviytymistä. Tutkittaviin naisiin kuuluu sekä kotoutujia että kotoutumisajan jo ohittaneita, jotka ovat joko primaari- tai sekundaariluku- ja kirjoitustaidottomia. Primaarilukutaidottomat eivät osaa lukea tai kirjoittaa millään kielellä, kun taas sekundaarilukutaidottomat osaavat lukea jollain muulla kuin latinalaisella kirjaimistolla, mutta heidän taitonsa eivät riitä nykytietoyhteiskunnallisiin vaatimuksiin. Tutkimustehtävänä oli selvittää, millaisia haasteita luku- ja kirjoitustaidottomat maahanmuuttajanaiset kohtaavat arjessaan. Tavoitteena oli myös selvittää, millaisin keinoin he näistä haasteista selviytyvät joko itsenäisesti tai muiden avulla. Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena ja aineisto kerättiin käyttämällä teemahaastattelua. Yksilöhaastattelut litteroitiin ja kerätty aineisto analysoitiin sisällönanalyysilla.
Opinnäytetyön tulokset osoittivat haastateltavien kohtaavan arjessaan eniten haasteita erilaisten papereiden ymmärtämisessä, kielen oppimisessa ja yhteydenpidossa eri tahojen kanssa. Riippuvuus muiden avusta on yleistä, ja apua tarvitaan monissa tilanteissa kotona ja kodin ulkopuolella. Kaikkien haastateltavien kohdalla perhe osoittautui merkittävimmäksi avuksi arjen keskellä, mutta apua saadaan myös muista sosiaalisista verkostoista. Tuloksista ilmeni suomen kielen oppimisen olevan avainasemassa naisten tulevaisuuden kannalta.
Miehen tultua muuta perhettä vuosia aikaisemmin Suomeen voi eritahtinen kotoutuminen toimia joko naisen kotoutumista hidastavana tai edistävänä tekijänä. Odotukset suomalaisessa yhteiskunnassa eroavat naisten oman kulttuurin odotuksista, mikä aiheuttaa rooliristiriitoja naisille. Kielen opiskelun yhdistäminen omassa kulttuurissa totuttuihin rooleihin asettaa naiset uuteen ja erilaiseen tilanteeseen. Oma suhtautuminen ja asenne uuden oppimiseen ja omaksumiseen nähdään merkittävänä tekijänä luku- ja kirjoitustaidottoman maahanmuuttajanaisen kotoutumisessa. Kielelliset taidot ja sosiaaliset suhteet myös valtaväestöön avaavat maahanmuuttajanaisille mahdollisuudet yhteiskuntaan sisälle pääsyyn.
Opinnäytetyön tulokset osoittivat haastateltavien kohtaavan arjessaan eniten haasteita erilaisten papereiden ymmärtämisessä, kielen oppimisessa ja yhteydenpidossa eri tahojen kanssa. Riippuvuus muiden avusta on yleistä, ja apua tarvitaan monissa tilanteissa kotona ja kodin ulkopuolella. Kaikkien haastateltavien kohdalla perhe osoittautui merkittävimmäksi avuksi arjen keskellä, mutta apua saadaan myös muista sosiaalisista verkostoista. Tuloksista ilmeni suomen kielen oppimisen olevan avainasemassa naisten tulevaisuuden kannalta.
Miehen tultua muuta perhettä vuosia aikaisemmin Suomeen voi eritahtinen kotoutuminen toimia joko naisen kotoutumista hidastavana tai edistävänä tekijänä. Odotukset suomalaisessa yhteiskunnassa eroavat naisten oman kulttuurin odotuksista, mikä aiheuttaa rooliristiriitoja naisille. Kielen opiskelun yhdistäminen omassa kulttuurissa totuttuihin rooleihin asettaa naiset uuteen ja erilaiseen tilanteeseen. Oma suhtautuminen ja asenne uuden oppimiseen ja omaksumiseen nähdään merkittävänä tekijänä luku- ja kirjoitustaidottoman maahanmuuttajanaisen kotoutumisessa. Kielelliset taidot ja sosiaaliset suhteet myös valtaväestöön avaavat maahanmuuttajanaisille mahdollisuudet yhteiskuntaan sisälle pääsyyn.