"Tervetuloa kirjastoon" : selkokielinen kirjastoesite Huittisten kaupunginkirjastolle
Näpärä, Maija (2013)
Näpärä, Maija
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013120219399
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013120219399
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni toimeksiantaja oli Huittisten kaupunginkirjasto. Työni tarkoituksena oli tehdä selkokielinen kirjastoesite, jossa esitellään Huittisten kaupunginkirjastoa. Työ toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä, jossa toiminnallinen osuus koostui esiteluonnoksen tekemisestä. Raportissa kerrotaan työn taustoista, selkokielestä Suomessa sekä selkokielellä kirjoittamisesta.
Selkokielen olemassaoloa perustellaan usein sillä, että kaikilla on yhtäläinen oikeus tietoon. Selkokieli on yleiskieltä helpompaa kieltä. Se on tarkoitettu sellaisille henkilöille, joilla on vaikeuksia lukemisessa. Esimerkiksi kehitysvammaiset, maahanmuuttajat, lukihäiriöiset ja syrjäytyneet voivat hyötyä selkokielestä. Suomessa selkokieltä tarvitsee arviolta noin 200 000―350 000 henkilöä eli noin 4―7 % väestöstä. Ajatus selkokielestä syntyi jo 1970-luvulla, mutta selkokielen kehittäminen alkoi varsinaisesti 1980-luvulla. Selkokieltä voidaan käyttää erilaisissa sovelluksissa, kuten kirjoissa ja muissa painotuotteissa, radiossa ja internetissä.
Saavutettavuus ja esteettömyys ovat toisiaan lähellä olevia käsitteitä. Saavutettavuudella tarkoitetaan kaikkien ihmisten osallistumisen mahdollisuutta ja esteettömyydellä tarkoitetaan palvelujen saatavuutta ilman, että ympäristön rakenteet ja asenteet sen estävät. Kirjastopalvelut kuuluvat kaikille ja niiden hyvään saavutettavuuteen kuuluvat muun muassa fyysinen esteettömyys, hyvä vuorovaikutus asiakkaan ja kirjaston henkilökunnan välillä, aineistojen monipuolisuus ja riittävä tiedotus.
Selkokielen periaatteet ovat ohjeita selkokielen kirjoittamiseen. Selkokieltä kirjoitetaan aina kohderyhmä mielessä pitäen ja aiheen rajauksessa keskitytään olennaiseen. Selkokielessä käytetään tuttuja sanoja, lyhyitä lauseita ja yksinkertaisia lauserakenteita. Tekstissä pitää käyttää konkreettista kieltä ja sisällön pitää olla johdonmukainen ja yhtenäinen kokonaisuus. Myös tekstin ulkoasun on oltava selkeä ja helposti luettava. Selkokielistä tekstiä voidaan elävöittää kuvilla, jotka ovat yhdenmukaisia tekstin kanssa.
Kirjastoesite on tarkoitus julkaista Huittisten kaupunginkirjaston internetsivuilla sekä jakaa paperimonisteena Huittisten kaupunginkirjastossa. Esitteelle on myöhemmin mahdollista hakea selkologoa Selkokeskuksesta.
Selkokielen olemassaoloa perustellaan usein sillä, että kaikilla on yhtäläinen oikeus tietoon. Selkokieli on yleiskieltä helpompaa kieltä. Se on tarkoitettu sellaisille henkilöille, joilla on vaikeuksia lukemisessa. Esimerkiksi kehitysvammaiset, maahanmuuttajat, lukihäiriöiset ja syrjäytyneet voivat hyötyä selkokielestä. Suomessa selkokieltä tarvitsee arviolta noin 200 000―350 000 henkilöä eli noin 4―7 % väestöstä. Ajatus selkokielestä syntyi jo 1970-luvulla, mutta selkokielen kehittäminen alkoi varsinaisesti 1980-luvulla. Selkokieltä voidaan käyttää erilaisissa sovelluksissa, kuten kirjoissa ja muissa painotuotteissa, radiossa ja internetissä.
Saavutettavuus ja esteettömyys ovat toisiaan lähellä olevia käsitteitä. Saavutettavuudella tarkoitetaan kaikkien ihmisten osallistumisen mahdollisuutta ja esteettömyydellä tarkoitetaan palvelujen saatavuutta ilman, että ympäristön rakenteet ja asenteet sen estävät. Kirjastopalvelut kuuluvat kaikille ja niiden hyvään saavutettavuuteen kuuluvat muun muassa fyysinen esteettömyys, hyvä vuorovaikutus asiakkaan ja kirjaston henkilökunnan välillä, aineistojen monipuolisuus ja riittävä tiedotus.
Selkokielen periaatteet ovat ohjeita selkokielen kirjoittamiseen. Selkokieltä kirjoitetaan aina kohderyhmä mielessä pitäen ja aiheen rajauksessa keskitytään olennaiseen. Selkokielessä käytetään tuttuja sanoja, lyhyitä lauseita ja yksinkertaisia lauserakenteita. Tekstissä pitää käyttää konkreettista kieltä ja sisällön pitää olla johdonmukainen ja yhtenäinen kokonaisuus. Myös tekstin ulkoasun on oltava selkeä ja helposti luettava. Selkokielistä tekstiä voidaan elävöittää kuvilla, jotka ovat yhdenmukaisia tekstin kanssa.
Kirjastoesite on tarkoitus julkaista Huittisten kaupunginkirjaston internetsivuilla sekä jakaa paperimonisteena Huittisten kaupunginkirjastossa. Esitteelle on myöhemmin mahdollista hakea selkologoa Selkokeskuksesta.