Lähdeluetteloiden puheenvuoro : lähdeanalyysi Turun ammattikorkeakoulussa valmistuneiden opinnäytetöiden lähdeluetteloista
Tuominen, Liisi (2013)
Tuominen, Liisi
Turun ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013120319568
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013120319568
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön toimeksianto saatiin Turun ammattikorkeakoulun kirjastolta. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kirjaston aineistojen näkyvyyttä kolmen eri koulutusohjelman opinnäyteöiden lähdeluetteloissa. Tehty tutkimus on tapaustutkimus ja metodina käytettiin kvantitatiivista lähdeanalyysiä. Tutkimukseen valitut koulutusohjelmat olivat Kirjasto- ja tietopalvelu, Bioanalytiikka ja Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen (YAMK). Jokaisesta koulutusohjelmasta valittiin viisi työtä vuodelta 2012 tutkittaviksi. Töitä oli yhteensä 15 ja lähteiden lukumääräksi tuli 516. Töistä tutkittiin koulutusohjelmittain lähteiden määrää, kieltä, ikää, julkaisumuotoa sekä saatavuutta ja löytyvyyttä kirjaston aineistona Aura-kokoelmatietokannassa ja Nelli-portaalissa sekä vielä erikseen vapaasti internetissä. Tulokset esiteltiin vertaillen koulutusohjelmittain sekä koko tutkimusaineiston tuloksina.
Tämän tutkimuksen tulokset osoittivat että yleisin yksittäinen aineistolaji oli edelleen painettu kirja. Elektronisen materiaalin käyttö oli kuitenkin kaiken kaikkiaan suurempaa kuin painetun materiaalin käyttö, sillä yhteensä elektronisia aineistolajeja eri muodoissaan oli käytetty enemmän kuin painettuja. Käytetyin kieli oli suomi. Eniten käytettiin kaikkein uusimpia lähteitä, niiden ajoittuessa vuosiin 2010 – 2012. Koulutusohjelmittain oli suuriakin eroja eri aineistolajien käytössä sekä myös kirjaston aineistojen käytön osuudessa opinnäytetöiden lähteinä. Koko tutkimusaineiston saatavuustutkimuksen tuloksina voidaan todeta, että tässä tutkimusjoukossa kirjastoaineistojen käyttö opinnäytetöiden lähteinä olisi voinut olla parempaakin, nyt sen ollessa 51 prosenttia.
Tämän tutkimuksen tulokset osoittivat että yleisin yksittäinen aineistolaji oli edelleen painettu kirja. Elektronisen materiaalin käyttö oli kuitenkin kaiken kaikkiaan suurempaa kuin painetun materiaalin käyttö, sillä yhteensä elektronisia aineistolajeja eri muodoissaan oli käytetty enemmän kuin painettuja. Käytetyin kieli oli suomi. Eniten käytettiin kaikkein uusimpia lähteitä, niiden ajoittuessa vuosiin 2010 – 2012. Koulutusohjelmittain oli suuriakin eroja eri aineistolajien käytössä sekä myös kirjaston aineistojen käytön osuudessa opinnäytetöiden lähteinä. Koko tutkimusaineiston saatavuustutkimuksen tuloksina voidaan todeta, että tässä tutkimusjoukossa kirjastoaineistojen käyttö opinnäytetöiden lähteinä olisi voinut olla parempaakin, nyt sen ollessa 51 prosenttia.