Womento : Koulutettujen Suomeen muuttaneiden naisten kokemuksia työuramentoroinnista
Kinnunen, Satu (2013)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Kinnunen, Satu
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013120319647
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013120319647
Tiivistelmä
Opinnäytetyö tarkastelee koulutettujen maahanmuuttajanaisten (aktoreiden) kokemuksia Womento-mentoroinnista. Väestöliiton Womento-hankkeen tavoitteena on työuramentoroinnin avulla tukea koulutettujen maahanmuuttajanaisten työllistymismahdollisuuksia.
Opinnäytetyön tutkimuskysymyksiä olivat: Millaisena aktorit kokivat mentoroinnin? Millaisina työllistymismahdollisuuksia edistävät tekijät (vahva ammatti-identiteetti, suomen kielen taito ja ammatilliset verkostot) näyttäytyivät mentoroinnissa? Miten Womentoa voidaan jatkossa kehittää?
Taustateoriana olivat voimaantumisteoria ja teoriat mentoroinnista, osallisuudesta, kotoutumisesta, sosiaalisista verkostoista ja ammatti-identiteetistä. Opinnäytetyön ensisijaisena aineistona olivat aktoreiden syvähaastattelut sekä ryhmätapaamisissa toteutettu havainnointi. Aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin ja narratiivisen analyysin keinoin.
Opinnäytetyön tulosten perusteella mentorointi näyttäytyy tavoitteiltaan, toteutukseltaan ja tuloksiltaan yksilöllisenä vuorovaikutussuhteena aktorin ja mentorin välillä. Kaikki aktorit kokivat sen tärkeänä ja hyödyllisenä toimintamuotona. Mentorointi koettiin tehokkaaksi, koska se pystyi vastaamaan aktoreiden ammatillisen kehittymisen tarpeisiin. Aktorit pitivät mentoroinnissa tärkeimpänä kuitenkin siitä saatua ystävyyden, luottamuksen ja tuen kokemusta. Seuraavaksi he kokivat tärkeimpänä sen antaman tuen työllistymiseen. Työllistymistä pystyivät tukemaan aktorin ammatti-identiteetin selkiytyminen sekä mentorin toimiminen aktorin suosittelijana. Ammatti-identiteetin vahvistumista edistivät ammatillinen tuki, ajantasainen tieto ja kannustus. Mentorointi pystyi ylläpitämään aktoreiden suomen kielen taitoa sekä kasvattamaan aktoreiden ammatillisia verkostoja oman alan valtaväestön edustajalla, mentorilla. Womenton tulevaisuuden kehittämiskohteina voidaan nähdä ryhmätapaamisten toiminnallisuuden ja aktoreiden verkostoitumismahdollisuuksien lisääminen sekä verkkoviestinnän monipuolistaminen.
Womento-mentorointi antaa koulutetuille maahanmuuttajanaisille mahdollisuuden tulla nähdyksi, kuulluksi ja ymmärretyksi. Tämä kohdatuksi tuleminen samoin kuin aktorin ystävystyminen mentorin kanssa lisää aktoreiden hyvinvointia. Mentorointi voi siten edistää myös aktoreiden osallisuuden kokemuksia ja kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Opinnäytetyön tuloksia voidaan käyttää Väestöliitossa Womenton kehittämisessä ja valtakunnallisessa juurruttamisessa.
Opinnäytetyön tutkimuskysymyksiä olivat: Millaisena aktorit kokivat mentoroinnin? Millaisina työllistymismahdollisuuksia edistävät tekijät (vahva ammatti-identiteetti, suomen kielen taito ja ammatilliset verkostot) näyttäytyivät mentoroinnissa? Miten Womentoa voidaan jatkossa kehittää?
Taustateoriana olivat voimaantumisteoria ja teoriat mentoroinnista, osallisuudesta, kotoutumisesta, sosiaalisista verkostoista ja ammatti-identiteetistä. Opinnäytetyön ensisijaisena aineistona olivat aktoreiden syvähaastattelut sekä ryhmätapaamisissa toteutettu havainnointi. Aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin ja narratiivisen analyysin keinoin.
Opinnäytetyön tulosten perusteella mentorointi näyttäytyy tavoitteiltaan, toteutukseltaan ja tuloksiltaan yksilöllisenä vuorovaikutussuhteena aktorin ja mentorin välillä. Kaikki aktorit kokivat sen tärkeänä ja hyödyllisenä toimintamuotona. Mentorointi koettiin tehokkaaksi, koska se pystyi vastaamaan aktoreiden ammatillisen kehittymisen tarpeisiin. Aktorit pitivät mentoroinnissa tärkeimpänä kuitenkin siitä saatua ystävyyden, luottamuksen ja tuen kokemusta. Seuraavaksi he kokivat tärkeimpänä sen antaman tuen työllistymiseen. Työllistymistä pystyivät tukemaan aktorin ammatti-identiteetin selkiytyminen sekä mentorin toimiminen aktorin suosittelijana. Ammatti-identiteetin vahvistumista edistivät ammatillinen tuki, ajantasainen tieto ja kannustus. Mentorointi pystyi ylläpitämään aktoreiden suomen kielen taitoa sekä kasvattamaan aktoreiden ammatillisia verkostoja oman alan valtaväestön edustajalla, mentorilla. Womenton tulevaisuuden kehittämiskohteina voidaan nähdä ryhmätapaamisten toiminnallisuuden ja aktoreiden verkostoitumismahdollisuuksien lisääminen sekä verkkoviestinnän monipuolistaminen.
Womento-mentorointi antaa koulutetuille maahanmuuttajanaisille mahdollisuuden tulla nähdyksi, kuulluksi ja ymmärretyksi. Tämä kohdatuksi tuleminen samoin kuin aktorin ystävystyminen mentorin kanssa lisää aktoreiden hyvinvointia. Mentorointi voi siten edistää myös aktoreiden osallisuuden kokemuksia ja kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Opinnäytetyön tuloksia voidaan käyttää Väestöliitossa Womenton kehittämisessä ja valtakunnallisessa juurruttamisessa.