Hieronnan vaikutus pohjelihaksen lihastonukseen : Tapaustutkimus
Ojanperä, Maija; Polso, Outi (2009)
Ojanperä, Maija
Polso, Outi
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912188324
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912188324
Tiivistelmä
Lihastonus voidaan määritellä lihaksissa olevaksi perusjänteydeksi, jota autonominen hermosto
ylläpitää. Lihastonukseen vaikuttavia tekijöitä ovat mm. lämpötila, ikä, lihastasapaino, fyysinen
aktiivisuus sekä lihaksen paksuus. Lihastonuksen mittaamiseen on vuosien saatossa kehitetty useita
erilaisia välineitä sekä menetelmiä, joiden avulla on mahdollista arvioida erilaisten hoitojen
vaikuttavuutta. Vaikka hieronnan vaikutukset ovat moninaiset, hieronnalla ei ole aiemmissa
tutkimuksissa saatu aikaan merkittäviä muutoksia lihastonuksessa. Tämän opinnäytetyön
tarkoituksena oli toimia pilottitutkimuksena ja selvittää, voidaanko hieronnalla saada aikaan
lihastonusmuutoksia sekä kuinka monta hierontakertaa merkittävien muutosten aikaansaamiseksi
tarvitaan.
Opinnäytetyön tapaustutkimus toteutettiin helmi-maaliskuussa 2009. 27-vuotiaan miespuolisen
tutkimushenkilön toista pohjetta hierottiin kolmen viikon aikana yhteensä kuusi kertaa. Hieronnan
kesto oli kerrallaan 20 minuuttia ja se suoritettiin klassisen hieronnan ottein: sively, pusertelu,
hankaus, taputus ja ravistelu. Lihastonusmuutoksia seurattiin mittaamalla lihastonus ennen ja
jälkeen hieronnan toisen pohkeen toimiessa kontrollina. Mittaukset suoritettiin Keski-Suomen
keskussairaalassa kehitetyllä Computerized Muscle Tonometerilla (CMT) sekä Myotonlihastonusmittarilla
molempien pohkeiden paksuimmista kohdista m. gastrocnemiuksen keskeltä
sekä 5 cm näiden pisteiden yläpuolelta. CMT:llä suoritettiin 3 mittausta/piste, Myoton-laitteella
vastaavasti 20 mittausta/piste. Tarkasteltavina muuttujina CMT:ssä olivat työ (J) sekä matka (mm).
Myotonissa vastaavat olivat frekvenssi (Hz), kudoksen elastisuus sekä jäykkyys (N/m).
Kolmen viikon interventiojakson aikana ei havaittu merkittävää eroa hierotun pohkeen
lihastonuksessa. Käytettäessä CMT:n ilmoittamaa työtä (J) lihastonuksen määrittämiseen, neljän
ensimmäisen interventiokerran aikana lihastonus laski hierotun jalan mittauspisteissä 14,2 % ja 20,2
%. Myotonin ilmoittama frekvenssiarvo - ja täten tonus - laski 23,6 % ja 4,9 %. Kahdella viimeisellä
interventiokerralla muutokset olivat lähes hävinneet. Tuloksista on pääteltävistä, ettei ainakaan
tämäntyyppinen hierontainterventio pohjelihakseen vaikuttanut pitkäaikaisesti tonusmuutoksiin.
ylläpitää. Lihastonukseen vaikuttavia tekijöitä ovat mm. lämpötila, ikä, lihastasapaino, fyysinen
aktiivisuus sekä lihaksen paksuus. Lihastonuksen mittaamiseen on vuosien saatossa kehitetty useita
erilaisia välineitä sekä menetelmiä, joiden avulla on mahdollista arvioida erilaisten hoitojen
vaikuttavuutta. Vaikka hieronnan vaikutukset ovat moninaiset, hieronnalla ei ole aiemmissa
tutkimuksissa saatu aikaan merkittäviä muutoksia lihastonuksessa. Tämän opinnäytetyön
tarkoituksena oli toimia pilottitutkimuksena ja selvittää, voidaanko hieronnalla saada aikaan
lihastonusmuutoksia sekä kuinka monta hierontakertaa merkittävien muutosten aikaansaamiseksi
tarvitaan.
Opinnäytetyön tapaustutkimus toteutettiin helmi-maaliskuussa 2009. 27-vuotiaan miespuolisen
tutkimushenkilön toista pohjetta hierottiin kolmen viikon aikana yhteensä kuusi kertaa. Hieronnan
kesto oli kerrallaan 20 minuuttia ja se suoritettiin klassisen hieronnan ottein: sively, pusertelu,
hankaus, taputus ja ravistelu. Lihastonusmuutoksia seurattiin mittaamalla lihastonus ennen ja
jälkeen hieronnan toisen pohkeen toimiessa kontrollina. Mittaukset suoritettiin Keski-Suomen
keskussairaalassa kehitetyllä Computerized Muscle Tonometerilla (CMT) sekä Myotonlihastonusmittarilla
molempien pohkeiden paksuimmista kohdista m. gastrocnemiuksen keskeltä
sekä 5 cm näiden pisteiden yläpuolelta. CMT:llä suoritettiin 3 mittausta/piste, Myoton-laitteella
vastaavasti 20 mittausta/piste. Tarkasteltavina muuttujina CMT:ssä olivat työ (J) sekä matka (mm).
Myotonissa vastaavat olivat frekvenssi (Hz), kudoksen elastisuus sekä jäykkyys (N/m).
Kolmen viikon interventiojakson aikana ei havaittu merkittävää eroa hierotun pohkeen
lihastonuksessa. Käytettäessä CMT:n ilmoittamaa työtä (J) lihastonuksen määrittämiseen, neljän
ensimmäisen interventiokerran aikana lihastonus laski hierotun jalan mittauspisteissä 14,2 % ja 20,2
%. Myotonin ilmoittama frekvenssiarvo - ja täten tonus - laski 23,6 % ja 4,9 %. Kahdella viimeisellä
interventiokerralla muutokset olivat lähes hävinneet. Tuloksista on pääteltävistä, ettei ainakaan
tämäntyyppinen hierontainterventio pohjelihakseen vaikuttanut pitkäaikaisesti tonusmuutoksiin.