ESBL-kantojen piperasilliini-tatsobaktaamiherkkyysmääritys eri menetelmillä
Lehtonen, Paula; Toivonen, Anniina (2013)
Lehtonen, Paula
Toivonen, Anniina
Turun ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112618445
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112618445
Tiivistelmä
Beetalaktamaasia tuottavien bakteerikantojen määrä on lisääntynyt Suomessa tasaisesti. Eristetyistä Klebsiella- ja Escherichia coli -kannoista noin kahdella prosentilla on ESBL-ominaisuus. ESBL (Extended Spectrum Beta-Lactamase) on bakteerien tuottama entsyymi, joka hajottaa beetalaktaamiantibiootteja ja tekee kannoista vaikeita hoitaa. Se kykenee hajottamaan penisilliinejä sekä kolmannen polven kefalosporiineja. Piperasilliini-tatsobaktaamin on osoitettu olevan toimiva mikrobilääke ESBL-entsyymiä tuottavien bakteerien hoidossa. Ongelmana kuitenkin on piperasilliini-tatsobaktaamin herkkyysmäärityksen epävarmuus ja vaihtelevat tulokset.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia piperasilliini-tatsobaktaamin mikrobilääkeherkkyyttä neljällä eri herkkyysmenetelmällä. Menetelmät olivat Vitek 2 –analysaattori, kaksi eri kaupallista gradientti MIC-liuskatestiä ja kiekkoherkkyys. Aihe saatiin kliinisen mikrobiologian osastolta, jossa myös toteutettiin empiirinen tutkimus. Kannat saatiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Turun yksiköstä sekä kliinisen mikrobiologian osastolta. Tutkimuksessa käytettiin 83 E. coli- ja Klebsiella pneumoniae –kantaa. Niistä 60 oli ESBL-kantoja, loput olivat herkkiä tai tuottivat TEM- tai karbapenemaasientsyymiä.
Bakteerikannat, jotka tuottivat ESBL-entsyymiä, antoivat vaihtelevimmat herkkyystulokset eri menetelmillä. Ero näkyi erityisesti MIC-gradienttiliuskojen välillä sekä Vitek 2 –analysaattorituloksissa. BioMerieuxʹn gradienttiliuska antoi systemaattisesti herkempiä tuloksia kuin Liofilchemin gradienttiliuska ja Vitek 2 –analysaattori. Kiekkojen tulkinta oli suurimmalla osalla kannoista yhtenevä BioMerieuxʹn gradienttiliuskatulosten kanssa. Muilla kuin ESBL-kannoilla saatiin luotettavat ja yhtenevät herkkyystulokset.
MIC-herkkyymenetelmistä saman testin toistokerroilla Vitek 2 analysaattori antoi eniten samoja tuloksia. Kiekkoherkkyysmenetelmä oli kaikista testeistä toistettavin eikä ESBL-entsyymi vaikuttanut tuloksiin. Tulosten oikeellisuutta ja luotettavinta herkkyysmenetelmää on hankala arvioida, koska käytössä ei ollut referenssimenetelmää.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia piperasilliini-tatsobaktaamin mikrobilääkeherkkyyttä neljällä eri herkkyysmenetelmällä. Menetelmät olivat Vitek 2 –analysaattori, kaksi eri kaupallista gradientti MIC-liuskatestiä ja kiekkoherkkyys. Aihe saatiin kliinisen mikrobiologian osastolta, jossa myös toteutettiin empiirinen tutkimus. Kannat saatiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Turun yksiköstä sekä kliinisen mikrobiologian osastolta. Tutkimuksessa käytettiin 83 E. coli- ja Klebsiella pneumoniae –kantaa. Niistä 60 oli ESBL-kantoja, loput olivat herkkiä tai tuottivat TEM- tai karbapenemaasientsyymiä.
Bakteerikannat, jotka tuottivat ESBL-entsyymiä, antoivat vaihtelevimmat herkkyystulokset eri menetelmillä. Ero näkyi erityisesti MIC-gradienttiliuskojen välillä sekä Vitek 2 –analysaattorituloksissa. BioMerieuxʹn gradienttiliuska antoi systemaattisesti herkempiä tuloksia kuin Liofilchemin gradienttiliuska ja Vitek 2 –analysaattori. Kiekkojen tulkinta oli suurimmalla osalla kannoista yhtenevä BioMerieuxʹn gradienttiliuskatulosten kanssa. Muilla kuin ESBL-kannoilla saatiin luotettavat ja yhtenevät herkkyystulokset.
MIC-herkkyymenetelmistä saman testin toistokerroilla Vitek 2 analysaattori antoi eniten samoja tuloksia. Kiekkoherkkyysmenetelmä oli kaikista testeistä toistettavin eikä ESBL-entsyymi vaikuttanut tuloksiin. Tulosten oikeellisuutta ja luotettavinta herkkyysmenetelmää on hankala arvioida, koska käytössä ei ollut referenssimenetelmää.