Emulsiolla ja patruunoilla panostaminen maanalaisessa louhinnassa
Pyöriäinen, Jarmo (2013)
Pyöriäinen, Jarmo
Saimaan ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013120319779
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013120319779
Tiivistelmä
Tämän työn aiheena oli selvittää maanalaisessa louhinnassa käytettävien panostusmenetelmien käytöstä aiheutuvia vaikutuksia aikatauluun. Mukaan otettiin emulsioräjähdysaineella panostaminen sekä patrunoidulla räjähdysaineella panostaminen. Tutkimusmateriaalina käytettiin YIT rakennus Oy:n maanalaisten louhintatyömaiden asiakirjoja. Emulsioräjähdysainetta käyttäneitä työmaita oli mukana yhteensä neljä kappaletta ja patrunoitua räjähdysainetta käyttäneitä työmaita kaksi kappaletta.
Tutkimustyössä jokaisesta työmaasta kerättiin aineistosta perustiedot, joiden avulla päästiin käsiksi aikatauluvaikutuksiin. Tutkittavia perustietoja olivat räjähdysaineiden ja nallien määrät, ominaispanostus, ominaisporaus, tunneliperän pinta-ala, katkonporaukseen kulunut aika, katkon panostamiseen kulunut aika, korjausta vaatineiden katkojen osuus, keskimääräinen katkon korjaamiseen kulunut aika sekä karkea työmaakohtainen kallion laadun määrittely. Tutkimustulokset esitettiin diagrammimuodossa tulkitsemisen helpottamiseksi.
Tutkimustulosten perusteella patrunoitu räjähdysaine osoittautui hinnaltaan edullisemmaksi kuin emulsioräjähdysaine ja patrunoitua räjähdysainetta käyttäneillä työmailla korjausräjäytysten osuus oli hieman pienempi verrattuna emulsioräjähdysainetta käyttäneisiin työmaihin. Tutkimustulokset olivat vain suuntaa antavia mietittäessä panostusmenetelmien eroja johtuen melko pienestä, vain kuuden työmaan tutkimusotoksesta.
Tutkimustyössä jokaisesta työmaasta kerättiin aineistosta perustiedot, joiden avulla päästiin käsiksi aikatauluvaikutuksiin. Tutkittavia perustietoja olivat räjähdysaineiden ja nallien määrät, ominaispanostus, ominaisporaus, tunneliperän pinta-ala, katkonporaukseen kulunut aika, katkon panostamiseen kulunut aika, korjausta vaatineiden katkojen osuus, keskimääräinen katkon korjaamiseen kulunut aika sekä karkea työmaakohtainen kallion laadun määrittely. Tutkimustulokset esitettiin diagrammimuodossa tulkitsemisen helpottamiseksi.
Tutkimustulosten perusteella patrunoitu räjähdysaine osoittautui hinnaltaan edullisemmaksi kuin emulsioräjähdysaine ja patrunoitua räjähdysainetta käyttäneillä työmailla korjausräjäytysten osuus oli hieman pienempi verrattuna emulsioräjähdysainetta käyttäneisiin työmaihin. Tutkimustulokset olivat vain suuntaa antavia mietittäessä panostusmenetelmien eroja johtuen melko pienestä, vain kuuden työmaan tutkimusotoksesta.