Kolme eri näkökulmaa potilasturvallisuuteen ensihoidossa
Hartikainen, Jenna; Martikainen, Milla; Rynö, Noora; Tissari, Reino; Vihersaari, Maria; Viirto-Heikkinen, Minerva (2013)
Hartikainen, Jenna
Martikainen, Milla
Rynö, Noora
Tissari, Reino
Vihersaari, Maria
Viirto-Heikkinen, Minerva
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013120319744
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013120319744
Tiivistelmä
Tässä raportissa kuvataan potilasturvallisuutta ensihoidossa Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella (KUP) kolmesta eri näkökulmasta
Ensimmäisessä opinnäytetyössä tarkasteltiin potilasturvallisuutta työparin välisen vuorovaikutuksen näkökulmasta kirjallisuuskatsaukseen perustuen. Tavoitteena oli kehittää KUP:n potilasturvallisuutta lisäämällä henkilöstön tietoisuutta vuorovaikutuksen merkityksestä potilasturvallisuudessa. Aineisto kerättiin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen menetelmää soveltaen. Tulosten perusteella työparin väliseen vuorovaikutukseen vaikuttavat tekijät jaettiin verbaalisiin ja non-verbaalisiin tekijöihin. Tuloksista tehtiin posteri KUP:n käyttöön.
Toisen opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa turvallisuuskriittinen ensihoidon välineistö ja kehittää niistä tarkistuslista päivittäiseen käyttöön hoitotason ambulanssiin. Tavoitteena oli kehittää potilasturvallisuutta kriittisissä tilanteissa ensihoidossa KUP:lla sekä yhtenäistää käytänteitä välineistön tarkistuksessa. Tarkistuslistojen on todettu vähentävän haittatapahtumia muualla terveydenhuollossa, kuten leikkaus- ja tehohoidossa. Tutkittua tietoa ensihoidon välineistön tarkistuksesta ja tarkistuslistojen käytöstä ensihoidossa löytyy vähän. Tutkimustiedon, kirjallisuuden ja KUP:lta saatujen tietojen pohjalta kehitettiin tarkistuslista ambulanssiin.
Kolmannessa opinnäytetyössä kartoitettiin ensihoitajien käyttökokemuksia ISBAR- menetelmästä hoito-ohjetta pyydettäessä. Tavoitteena oli tehostaa ISBAR- menetelmän käyttöä ja sitä kautta kehittää ensihoitajan ja lääkärin välistä kommunikaatiota. Aineistonkeruu toteutettiin opinnäytetyötä varten laaditulla kyselylomakkeella. Vastaukset analysoitiin SPSS- ohjelmalla sekä sisällönanalyysillä. Ensihoitajat (n=43) kokivat ISBAR- menetelmän käytön helpottavan suullista raportointia ensihoitajan ja lääkärin välillä. Ensihoitajat toivoivat jatkossa ISBAR- menetelmän muokkaamista lyhyemmäksi, lisäkoulutusta sekä ISBAR- menetelmän liittämistä Merlot Medi- järjestelmään.
Ensimmäisessä opinnäytetyössä tarkasteltiin potilasturvallisuutta työparin välisen vuorovaikutuksen näkökulmasta kirjallisuuskatsaukseen perustuen. Tavoitteena oli kehittää KUP:n potilasturvallisuutta lisäämällä henkilöstön tietoisuutta vuorovaikutuksen merkityksestä potilasturvallisuudessa. Aineisto kerättiin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen menetelmää soveltaen. Tulosten perusteella työparin väliseen vuorovaikutukseen vaikuttavat tekijät jaettiin verbaalisiin ja non-verbaalisiin tekijöihin. Tuloksista tehtiin posteri KUP:n käyttöön.
Toisen opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa turvallisuuskriittinen ensihoidon välineistö ja kehittää niistä tarkistuslista päivittäiseen käyttöön hoitotason ambulanssiin. Tavoitteena oli kehittää potilasturvallisuutta kriittisissä tilanteissa ensihoidossa KUP:lla sekä yhtenäistää käytänteitä välineistön tarkistuksessa. Tarkistuslistojen on todettu vähentävän haittatapahtumia muualla terveydenhuollossa, kuten leikkaus- ja tehohoidossa. Tutkittua tietoa ensihoidon välineistön tarkistuksesta ja tarkistuslistojen käytöstä ensihoidossa löytyy vähän. Tutkimustiedon, kirjallisuuden ja KUP:lta saatujen tietojen pohjalta kehitettiin tarkistuslista ambulanssiin.
Kolmannessa opinnäytetyössä kartoitettiin ensihoitajien käyttökokemuksia ISBAR- menetelmästä hoito-ohjetta pyydettäessä. Tavoitteena oli tehostaa ISBAR- menetelmän käyttöä ja sitä kautta kehittää ensihoitajan ja lääkärin välistä kommunikaatiota. Aineistonkeruu toteutettiin opinnäytetyötä varten laaditulla kyselylomakkeella. Vastaukset analysoitiin SPSS- ohjelmalla sekä sisällönanalyysillä. Ensihoitajat (n=43) kokivat ISBAR- menetelmän käytön helpottavan suullista raportointia ensihoitajan ja lääkärin välillä. Ensihoitajat toivoivat jatkossa ISBAR- menetelmän muokkaamista lyhyemmäksi, lisäkoulutusta sekä ISBAR- menetelmän liittämistä Merlot Medi- järjestelmään.