Keitä media kuulee? : Miten Suomen World Visionin asiantuntijat kasvattavat medianäkyvyyttään?
Pihlava, Paula (2013)
Pihlava, Paula
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112919022
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112919022
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö tutkii sitä, miten Suomen World Visionin asiantuntijat voivat kasvattaa medianäkyvyyttään ja miten koko järjestö saisi enemmän tunnettuutta heidän kauttaan. Suomen World Vision on kristillishumanitaarinen kehitysyhteistyöjärjestö, joka pyrkii parantamaan pysyvästi kehitysmaiden lasten elinoloja.
Järjestölle hyvä keino saada positiivista julkisuutta on sen asiantuntijoiden myötä tuleva medianäkyvyys. Asiantuntijuutta korostamalla järjestö antaa itsestään ammattitaitoisen ja luotettavan kuvan. Luotettava mielikuva voi saada yleisön kiinnostumaan järjestöstä ja tukemaan sen toimintaa.
Tutkielma selvittää toimittajien mielipiteitä siitä, miten he haluaisivat järjestöjen ja niiden asiantuntijoiden lähestyvän heitä. Opinnäytetyö perustuu toimittajien teemahaastatteluihin. Toimittajat kertovat, miten he valitsevat asiantuntijat haastatteluihinsa ja millainen on hyvä asiantuntijahaastateltava. Tutkielmasta selviää, että toimittajat suosivat usein heille entuudestaan tuttuja haastateltavia ja työn nopean tahdin takia valitsevat mieluiten tunnetun asiantuntijan haastateltavaksi. Kehitysyhteistyöjärjestön asiantuntijoita haastatellaan monesti vain, kun uutisen aihe liittyy maassa tapahtuvaan kriisiin.
Jotta uutisten näkökulmat olisivat monipuolisia, toimittajat etsivät myös uusia asiantuntijoita. Toimittajat haluavat, että järjestöt ja niiden asiantuntijat lähestyvät suoraan heitä esimerkiksi tapaamalla tai lähettämällä henkilökohtaiseen sähköpostiin viestejä. Tiedote ei ole yhtä tehokas keino. Toimittajat pitävät tärkeänä henkilökohtaisia suhteita asiantuntijaan ja järjestöön. Asiantuntijan tulisi aktiivisesti osallistua seminaareihin ja tavata toimittajia siellä. Järjestölle tehokas keino tehdä toimintaansa tunnetuksi on järjestämällä tutustumiskäyntejä toimittajille.
Järjestölle hyvä keino saada positiivista julkisuutta on sen asiantuntijoiden myötä tuleva medianäkyvyys. Asiantuntijuutta korostamalla järjestö antaa itsestään ammattitaitoisen ja luotettavan kuvan. Luotettava mielikuva voi saada yleisön kiinnostumaan järjestöstä ja tukemaan sen toimintaa.
Tutkielma selvittää toimittajien mielipiteitä siitä, miten he haluaisivat järjestöjen ja niiden asiantuntijoiden lähestyvän heitä. Opinnäytetyö perustuu toimittajien teemahaastatteluihin. Toimittajat kertovat, miten he valitsevat asiantuntijat haastatteluihinsa ja millainen on hyvä asiantuntijahaastateltava. Tutkielmasta selviää, että toimittajat suosivat usein heille entuudestaan tuttuja haastateltavia ja työn nopean tahdin takia valitsevat mieluiten tunnetun asiantuntijan haastateltavaksi. Kehitysyhteistyöjärjestön asiantuntijoita haastatellaan monesti vain, kun uutisen aihe liittyy maassa tapahtuvaan kriisiin.
Jotta uutisten näkökulmat olisivat monipuolisia, toimittajat etsivät myös uusia asiantuntijoita. Toimittajat haluavat, että järjestöt ja niiden asiantuntijat lähestyvät suoraan heitä esimerkiksi tapaamalla tai lähettämällä henkilökohtaiseen sähköpostiin viestejä. Tiedote ei ole yhtä tehokas keino. Toimittajat pitävät tärkeänä henkilökohtaisia suhteita asiantuntijaan ja järjestöön. Asiantuntijan tulisi aktiivisesti osallistua seminaareihin ja tavata toimittajia siellä. Järjestölle tehokas keino tehdä toimintaansa tunnetuksi on järjestämällä tutustumiskäyntejä toimittajille.