JOKANEN PÄÄTETÄÄN ITTE OMASTA ELÄMÄSTÄ JA OMISTA ASIOISTA : Kehitysvammaisten ihmisten itsemääräämisoikeuden toteutuminen Narikassa
Pesonen, Tiia (2013)
Pesonen, Tiia
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112417947
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112417947
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Pesonen, Tiia. Jokanen päätetään itte omasta elämästä ja omista asioista. Kehitysvammaisten ihmisten itsemääräämisoikeuden toteutuminen Narikassa.
syksy 2013, 55 s., 2 liitettä.
Diakonia ammattikorkeakoulu. Sosiaalialan koulutusohjelma, Sosionomi (AMK).
Opinnäytetyö on tehty Järvenpäässä sijaitsevassa yksityisessä elämys- ja asumuspalveluita tuottavassa Narikassa. Aiheena työssä oli tutkia, miten itsemääräämisoikeus näkyy Narikassa. Opinnäytetyö keskittyy vakinaiseen asumiseen, jossa on henkilökuntaa paikalla vuorokauden ympäri. Idea työhön tuli Narikan henkilökunnalta.
Opinnäytetyössä tarkastellaan itsemääräämisoikeuden toteutumista havainnoinnin ja haastattelun keinoin. Henkilökunnan sijaan haastateltavina olivat asukkaat. Itsemääräämisoikeuden toteutumista tarkasteltiin kehitysvammaisten ihmisten omista näkemyksistä ja kokemuksista käsin, sillä asukkaita aihe koskettaa eniten ja heidän äänensä on tärkeä nostaa esiin.
Narikan henkilökunta on määritellyt itsemääräämisen arvoissaan. Tämä määritelmä on ollut pohjana opinnäytetyössäni. Haastattelu tehtiin kuudelle asukkaalle. Ryhmähaastattelussa käytiin läpi elämän eri osa-alueita ja arkipäivän asioita. Havainnointi keskittyi asukkaiden arkeen Narikassa.
Yleisesti ottaen asukkaat kokivat, että he pystyivät päättämään omasta elämästään. Isossa asumispalveluyksikössä täytyy kuitenkin suunnitella esimerkiksi menot hyvin etukäteen. Suunnittelun avulla voidaan järjestää yhteiskyytejä ja varmistaa se, että kaikki pääsevät menoihinsa ja harrastuksiinsa. Joidenkin sääntöjen, kuten esimerkiksi hiljaisuuden ajankohdan, sanottiin olevan liian tiukat.
Kehitysvammaisen ihmisen päätösvalta on usein vähäinen, vaikka työntekijät pyrkivätkin ylläpitämään sitä. Monesti asumispalvelun aikataulut määräytyvät sen mukaan, miten työntekijät ovat töissä, jolloin asukkaiden omat aikataulut mukautuvat asumisyksikön aikatauluihin ja rutiineihin. Moni työntekijä kuitenkin pyrkii toimimaan asiakkaan tarpeiden mukaan poikkeamalla hieman totutuista rutiineista. Esimerkiksi hiljaisuudesta sanottiin poikettavan viikonloppuisin ja kesäisin. Itsemääräämisoikeus riippuu usein työntekijöiden näkemyksistä ja motivaatiosta toteuttaa sitä.
Avainsanat: itsemääräämisoikeus, kehitysvammaisuus, asumispalvelut
Pesonen, Tiia. Jokanen päätetään itte omasta elämästä ja omista asioista. Kehitysvammaisten ihmisten itsemääräämisoikeuden toteutuminen Narikassa.
syksy 2013, 55 s., 2 liitettä.
Diakonia ammattikorkeakoulu. Sosiaalialan koulutusohjelma, Sosionomi (AMK).
Opinnäytetyö on tehty Järvenpäässä sijaitsevassa yksityisessä elämys- ja asumuspalveluita tuottavassa Narikassa. Aiheena työssä oli tutkia, miten itsemääräämisoikeus näkyy Narikassa. Opinnäytetyö keskittyy vakinaiseen asumiseen, jossa on henkilökuntaa paikalla vuorokauden ympäri. Idea työhön tuli Narikan henkilökunnalta.
Opinnäytetyössä tarkastellaan itsemääräämisoikeuden toteutumista havainnoinnin ja haastattelun keinoin. Henkilökunnan sijaan haastateltavina olivat asukkaat. Itsemääräämisoikeuden toteutumista tarkasteltiin kehitysvammaisten ihmisten omista näkemyksistä ja kokemuksista käsin, sillä asukkaita aihe koskettaa eniten ja heidän äänensä on tärkeä nostaa esiin.
Narikan henkilökunta on määritellyt itsemääräämisen arvoissaan. Tämä määritelmä on ollut pohjana opinnäytetyössäni. Haastattelu tehtiin kuudelle asukkaalle. Ryhmähaastattelussa käytiin läpi elämän eri osa-alueita ja arkipäivän asioita. Havainnointi keskittyi asukkaiden arkeen Narikassa.
Yleisesti ottaen asukkaat kokivat, että he pystyivät päättämään omasta elämästään. Isossa asumispalveluyksikössä täytyy kuitenkin suunnitella esimerkiksi menot hyvin etukäteen. Suunnittelun avulla voidaan järjestää yhteiskyytejä ja varmistaa se, että kaikki pääsevät menoihinsa ja harrastuksiinsa. Joidenkin sääntöjen, kuten esimerkiksi hiljaisuuden ajankohdan, sanottiin olevan liian tiukat.
Kehitysvammaisen ihmisen päätösvalta on usein vähäinen, vaikka työntekijät pyrkivätkin ylläpitämään sitä. Monesti asumispalvelun aikataulut määräytyvät sen mukaan, miten työntekijät ovat töissä, jolloin asukkaiden omat aikataulut mukautuvat asumisyksikön aikatauluihin ja rutiineihin. Moni työntekijä kuitenkin pyrkii toimimaan asiakkaan tarpeiden mukaan poikkeamalla hieman totutuista rutiineista. Esimerkiksi hiljaisuudesta sanottiin poikettavan viikonloppuisin ja kesäisin. Itsemääräämisoikeus riippuu usein työntekijöiden näkemyksistä ja motivaatiosta toteuttaa sitä.
Avainsanat: itsemääräämisoikeus, kehitysvammaisuus, asumispalvelut