Yleisten musiikkikirjastojen sosiaalisen median palvelut
Erkkilä, Antti (2013)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013120520311
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013120520311
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni tarkoituksena oli haastatella suomalaisia musiikkikirjastoammattilaisia ja selvittää yleisten musiikkikirjastojen sosiaalisen median palveluiden nykytilanne. Tutkimuskohteena olivat Oulun, Tampereen ja Turun kaupunginkirjastojen musiikkiosastot. Tavoitteenani oli selvittää, mitä sosiaalisen median palveluita kirjastoilla on, mikä on niiden taso ja ovatko ne ajantasaisia. Otin tutkimuksessani huomioon myös jo olemassa olevien palveluiden parantamisen ja mahdolliset tulevat palvelut. Tutkimukseni keskittyi palveluista vastaavien kirjastoammattilaisten näkökulmaan. Halusin selvittää heidän valmiutensa sosiaalisen median käyttäjinä ja palvelujen ylläpitäjinä.
Keräsin aineiston suorittamalla teemahaastattelun yhteensä yhdeksälle sosiaalisen median palveluista vastaavalle musiikkikirjastoammattilaiselle Oulun, Tampereen ja Turun kaupunginkirjastojen musiikkiosastoilta. Haastattelut toteutettiin kaupunkikohtaisesti ryhmähaastatteluina. Analysointimenetelmänä käytin sisällönanalyysia.
Musiikkikirjastojen sosiaalisen median palvelut olivat pääosin korkeatasoisia. Peruspalvelut oli otettu hyvin haltuun ja niissä julkaistava sisältö oli laadukasta. Niistä vastaavat henkilöt olivat osaavia ja motivoituneita sosiaalisen median käyttäjiä ja ylläpitäjiä, mutta koulutusta kaivattiin kuitenkin lisää ja niihin haluttiin hyödyllisempää sisältöä. Palvelujen viestintä koettiin melko yksisuuntaiseksi, ja seuraajien ja heidän interaktioidensa määrää haluttiin kasvattaa. Tulevien sosiaalisen median palveluiden ja kirjastojärjestelmien haluttiin toimivan paremmin yhteen, ja niiltä kaivattiin helppokäyttöisyyttä.
Keräsin aineiston suorittamalla teemahaastattelun yhteensä yhdeksälle sosiaalisen median palveluista vastaavalle musiikkikirjastoammattilaiselle Oulun, Tampereen ja Turun kaupunginkirjastojen musiikkiosastoilta. Haastattelut toteutettiin kaupunkikohtaisesti ryhmähaastatteluina. Analysointimenetelmänä käytin sisällönanalyysia.
Musiikkikirjastojen sosiaalisen median palvelut olivat pääosin korkeatasoisia. Peruspalvelut oli otettu hyvin haltuun ja niissä julkaistava sisältö oli laadukasta. Niistä vastaavat henkilöt olivat osaavia ja motivoituneita sosiaalisen median käyttäjiä ja ylläpitäjiä, mutta koulutusta kaivattiin kuitenkin lisää ja niihin haluttiin hyödyllisempää sisältöä. Palvelujen viestintä koettiin melko yksisuuntaiseksi, ja seuraajien ja heidän interaktioidensa määrää haluttiin kasvattaa. Tulevien sosiaalisen median palveluiden ja kirjastojärjestelmien haluttiin toimivan paremmin yhteen, ja niiltä kaivattiin helppokäyttöisyyttä.