Vuorovastaavana työskentelevien sairaanhoitajien kokemuksia Marian sairaalan päivystyspoliklinikan suuronnettomuustoiminnan kehittämisestä
Piironen, Hanni (2013)
Piironen, Hanni
Laurea-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112718513
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013112718513
Tiivistelmä
Erilaisiin suuronnettomuuksiin on Suomessa lainsäädäntö, joka mahdollistaa toimivaltaisille viranomaisille laajat toimivaltuudet omalla toimialallaan. Suuronnettomuuksissa tarvitaan lisäresursseja ja lainsäädännöllisiä toimia. Tilanteet vaativat nopeutettuja, laaja-alaisia ja tehokkaita toimenpiteitä. Ne on valmisteltu etukäteen arvioidun tarpeen mukaan. Kriisioloissa johtamistaidot, yhteistoiminta eri viranomaisten välillä ja tehokas viestintä korostuvat. Varautumisen tavoitteena on yllättävän ja uhkaavan tilanteen hallinta. Jotta valmiutta voitaisiin kehittää ja toimivuutta arvioida, tulee sitä testata säännöllisesti erilaisilla menetelmillä. Näistä tärkein on harjoittelu. Organisaation toimintakyvyn ylläpitäminen myös poikkeusoloissa perustuu suurelta osin tehtävänsä hyvin osaavaan henkilöstöön. Henkilöstön kouluttaminen on erityisen tärkeää toimittaessa varautumisorganisaatiossa. Suuronnettomuuksia on harvoin ja valmiuksien käyttötarve on vähäistä. Yleisin päivystyspoliklinikkaa kohtaava kriisitilanne on onnettomuus, jonka seurauksena sairaalaan toimitetaan useita potilaita samanaikaisesti.
Päivystyspoliklinikan vastaava hoitaja koordinoi päivystyksen suuronnettomuustoimintaa. Hän informoi henkilökuntaa ja käynnistää asianmukaiset hälytykset tarvittaessa. Tämän lisäksi hän raportoi sairaalan ja päivystyspoliklinikan valmiustilan. Vastaava hoitaja ei itse osallistu hoitotyöhön, vaan johtaa tilannetta sairaalan päivystyksessä sekä ohjaa henkilökuntaa sinne, missä tarvitaan.
Tämä opinnäytetyö on tutkimuksellinen kehittämistyö, jonka tarkoituksena on kehittää Marian sairaalan päivystyspoliklinikan suuronnettomuustoimintaa vuorovastaavana työskentelevien sairaanhoitajien näkökulmasta. Tavoitteena on tuoda käytössä olevat, suuronnettomuustoimintaan liittyvät, käytännöt, ohjeistukset ja toimintatavat arvioitaviksi. Kehittämistehtävän tavoitteena on myös työyhteisön oppiminen, suuronnettomuustoiminnan tutuksi tekeminen sekä kiinnostuksen lisääminen aiheeseen. Tässä opinnäytetyössä kartoitettiin vuoroesimiehenä toimivien henkilöiden kokemuksia käytössä olevista ohjeista, niiden käytöstä ja suuronnettomuustoiminnan käynnistämisestä.
Kehittämistehtävän aineisto kerättiin kyselylomakkeella, jossa oli väittämiä ja avoimia kysymyksiä. Opinnäytetyössä kartoitettiin vuorovastaavana toimivien henkilöiden kokemuksia suuronnettomuuksiin varautumisesta ja siihen liittyvän toiminnan käynnistämisestä neljäportaisen Likertin mitta-asteikon avulla. Aineiston analysoinnissa käytettiin apuna SPSS-ohjelmaa.
Kokemusta suuronnettomuustoiminnasta oli vähän. Tulosten mukaan kehittämiskohteita suuronnettomuustoiminnassa olivat viestintävälineiden hallinta, perehdytys, suuronnettomuustoiminnan harjoittelu ja - ohjeistus.
Päivystyspoliklinikan vastaava hoitaja koordinoi päivystyksen suuronnettomuustoimintaa. Hän informoi henkilökuntaa ja käynnistää asianmukaiset hälytykset tarvittaessa. Tämän lisäksi hän raportoi sairaalan ja päivystyspoliklinikan valmiustilan. Vastaava hoitaja ei itse osallistu hoitotyöhön, vaan johtaa tilannetta sairaalan päivystyksessä sekä ohjaa henkilökuntaa sinne, missä tarvitaan.
Tämä opinnäytetyö on tutkimuksellinen kehittämistyö, jonka tarkoituksena on kehittää Marian sairaalan päivystyspoliklinikan suuronnettomuustoimintaa vuorovastaavana työskentelevien sairaanhoitajien näkökulmasta. Tavoitteena on tuoda käytössä olevat, suuronnettomuustoimintaan liittyvät, käytännöt, ohjeistukset ja toimintatavat arvioitaviksi. Kehittämistehtävän tavoitteena on myös työyhteisön oppiminen, suuronnettomuustoiminnan tutuksi tekeminen sekä kiinnostuksen lisääminen aiheeseen. Tässä opinnäytetyössä kartoitettiin vuoroesimiehenä toimivien henkilöiden kokemuksia käytössä olevista ohjeista, niiden käytöstä ja suuronnettomuustoiminnan käynnistämisestä.
Kehittämistehtävän aineisto kerättiin kyselylomakkeella, jossa oli väittämiä ja avoimia kysymyksiä. Opinnäytetyössä kartoitettiin vuorovastaavana toimivien henkilöiden kokemuksia suuronnettomuuksiin varautumisesta ja siihen liittyvän toiminnan käynnistämisestä neljäportaisen Likertin mitta-asteikon avulla. Aineiston analysoinnissa käytettiin apuna SPSS-ohjelmaa.
Kokemusta suuronnettomuustoiminnasta oli vähän. Tulosten mukaan kehittämiskohteita suuronnettomuustoiminnassa olivat viestintävälineiden hallinta, perehdytys, suuronnettomuustoiminnan harjoittelu ja - ohjeistus.