Rakennuksen vaipan ilmatiiviyden vaikutus energiatehokkuuteen
Immonen, Markus (2013)
Immonen, Markus
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013120920497
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013120920497
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö tehtiin Metropolia Ammattikorkeakoululle. Metropolia Ammattikorkeakoulu on kansainvälinen tekniikan, liiketalouden ja kulttuurin alat yhdistävä ammattikorkeakoulu. Metropolia Ammattikorkeakoulun rakennustekniikanlaboratorio tarjoaa ilmatiiviydenmittauspalveluja.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää sitä, miten ilmanvuotoluvun laskentaperusteen (n50) muuttaminen (q50) vaikuttaa rakennuksen ilmatiiviyteen ja sen kautta energiatehokkuuteen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten muuttuneet rakennuksen vaipan ilmanvuotoluvun laskentaperusteet vaikuttavat rakennusten vaipan ilmatiiviyden kehitykseen ja saada tietoa ja materiaalia opetus- sekä tutkimustyöhön ja laboratorion palvelutoimintaan. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mikä vaikutus on kerrostalojen ilmanvuotolukuun ja sen seurauksena ilmatiiviyteen rakentamismääräyksissä sallitun kahden toisistaan merkittävästi poikkeavan mittaustavan tuloksilla.
Työ aloitettiin perehtymällä rakentamismääräyksiin, rakennusfysiikkaan, ilmatiiviydenmit-tausnormiin ja kirjalliseen materiaaliin sekä rakennuksen vaipan ilmatiiviyden mittauksella havaittaviin rakennusten yleisimpiin ilmavuotokohtiin. Tutkimusta varten kerättiin tietoa alan sertifioiduilta ilmatiiviydenmittaajilta. Tutkimusta varten saatiin mittaustuloksia hieman yli tuhannesta rakennuksesta käsittäen 725 omakotitaloa, 112 rivi ja paritalohuoneistoa, 55 kerrostalohuoneistoa, 61 kerrostaloa sekä 83 muuta rakennusta.
Tutkimuksen tuloksena saatiin tietoa ilmanvuotoluvun laskentaperusteen muutoksen vaikutuksesta eri rakennustyypeittäin. Tutkimuksen tuloksena saatiin selvitettyä kahden toisistaan poikkeavan kerrostalojen ilmanvuotoluvun mittaustavan vaikutus ilmanvuotoluvun arvoihin. Tulosten perusteella rakennuksen vaipan tiiviydellä on erittäin suuri vaikutus rakennuksen energiatalouteen.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää sitä, miten ilmanvuotoluvun laskentaperusteen (n50) muuttaminen (q50) vaikuttaa rakennuksen ilmatiiviyteen ja sen kautta energiatehokkuuteen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten muuttuneet rakennuksen vaipan ilmanvuotoluvun laskentaperusteet vaikuttavat rakennusten vaipan ilmatiiviyden kehitykseen ja saada tietoa ja materiaalia opetus- sekä tutkimustyöhön ja laboratorion palvelutoimintaan. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mikä vaikutus on kerrostalojen ilmanvuotolukuun ja sen seurauksena ilmatiiviyteen rakentamismääräyksissä sallitun kahden toisistaan merkittävästi poikkeavan mittaustavan tuloksilla.
Työ aloitettiin perehtymällä rakentamismääräyksiin, rakennusfysiikkaan, ilmatiiviydenmit-tausnormiin ja kirjalliseen materiaaliin sekä rakennuksen vaipan ilmatiiviyden mittauksella havaittaviin rakennusten yleisimpiin ilmavuotokohtiin. Tutkimusta varten kerättiin tietoa alan sertifioiduilta ilmatiiviydenmittaajilta. Tutkimusta varten saatiin mittaustuloksia hieman yli tuhannesta rakennuksesta käsittäen 725 omakotitaloa, 112 rivi ja paritalohuoneistoa, 55 kerrostalohuoneistoa, 61 kerrostaloa sekä 83 muuta rakennusta.
Tutkimuksen tuloksena saatiin tietoa ilmanvuotoluvun laskentaperusteen muutoksen vaikutuksesta eri rakennustyypeittäin. Tutkimuksen tuloksena saatiin selvitettyä kahden toisistaan poikkeavan kerrostalojen ilmanvuotoluvun mittaustavan vaikutus ilmanvuotoluvun arvoihin. Tulosten perusteella rakennuksen vaipan tiiviydellä on erittäin suuri vaikutus rakennuksen energiatalouteen.