Horton-doc : Käsikirjoitus ja kuvakäsikirjoitus
Silkala, Riikka (2013)
Silkala, Riikka
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013120820415
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013120820415
Tiivistelmä
Käsikirjoittaminen on yksi videotuotannon kriittisimpiä vaiheita. Lopputuotannon jouhevuus ja helppous riippuvat hyvin paljolti siitä, miten yksityiskohtaisesti ja ajatuksella elokuvan käsikirjoittaminen on tehty. Tässä opinnäytetyössä perehdytään käsikirjoittamisen ohella toiseen esituotannon tärkeään vaiheeseen; kuvakäsikirjoittamiseen. Etenkin suuremmissa tuotannoissa storyboard eli kuvakäsikirjoitus on luonnollinen jatkumo sanamuotoiselle suunnitelmalle ennen varsinaiseen tuotantoon siirtymistä.
Käsikirjoittaminen on monikerroksinen prosessi, jonka eri vaiheita joudutaan usein toistamaan useitakin kertoja ennen lopullista versiota. Fiktiivisen ja ei-fiktiivisen elokuvan käsikirjoittaminen sisältää sekä yhtäläisyyksiä että eriäväisyyksiä. Käsikirjoittamista käydäänkin läpi molempien kannalta, fiktiivisen elokuvan perinteisemmästä tavasta dokumentaarisen elokuvan avoimempaan muotoon. Dokumentaari-sessa elokuvassa etenkin korostuu käsikirjoituksen joustavuus sen yksityiskohtaisuudesta huolimatta. Hyvä käsikirjoitus ei ole kahle improvisaatiolle, vaan sen mahdollistaja.
Kuvakäsikirjoittaminen muuttaa sanoin ilmaistun konkreettiseksi kuvaksi. Tällöin ohjaajan on helpompi välittää oma visionsa muulle tuotantoryhmälle väärinkäsityksiltä välttyen. Kuvakäsikirjoituksen laatimi-nen myös pakottaa miettimään kohtausten visuaalisuutta ennen itse kuvaustilannetta, jolloin säästetään helposti sekä aikaa että rahaa. Aina ei ole tarve kuvakäsikirjoittaa koko elokuvaa alusta loppuun, vaan voidaan keskittyä vaikeimmin toteutettaviin kohtauksiin. Kuvakäsikirjoittamisen ohessa käydään pikai-sesti läpi tärkeimpiä kuvaamisen perussääntöjä, jotka on oleellista huomioida kuvien suunnittelussa.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata audiovisuaalisen tuotannon laajasta pohjatyöstä käsikir-joittamisen ja kuvakäsikirjoittamisen vaiheet. Nämä konkretisoituvat Migreeniyhdistyksen tilaamaan, Hortonin oireyhtymää käsittelevään dokumenttiin ja sen esituotantoon.
Käsikirjoittaminen on monikerroksinen prosessi, jonka eri vaiheita joudutaan usein toistamaan useitakin kertoja ennen lopullista versiota. Fiktiivisen ja ei-fiktiivisen elokuvan käsikirjoittaminen sisältää sekä yhtäläisyyksiä että eriäväisyyksiä. Käsikirjoittamista käydäänkin läpi molempien kannalta, fiktiivisen elokuvan perinteisemmästä tavasta dokumentaarisen elokuvan avoimempaan muotoon. Dokumentaari-sessa elokuvassa etenkin korostuu käsikirjoituksen joustavuus sen yksityiskohtaisuudesta huolimatta. Hyvä käsikirjoitus ei ole kahle improvisaatiolle, vaan sen mahdollistaja.
Kuvakäsikirjoittaminen muuttaa sanoin ilmaistun konkreettiseksi kuvaksi. Tällöin ohjaajan on helpompi välittää oma visionsa muulle tuotantoryhmälle väärinkäsityksiltä välttyen. Kuvakäsikirjoituksen laatimi-nen myös pakottaa miettimään kohtausten visuaalisuutta ennen itse kuvaustilannetta, jolloin säästetään helposti sekä aikaa että rahaa. Aina ei ole tarve kuvakäsikirjoittaa koko elokuvaa alusta loppuun, vaan voidaan keskittyä vaikeimmin toteutettaviin kohtauksiin. Kuvakäsikirjoittamisen ohessa käydään pikai-sesti läpi tärkeimpiä kuvaamisen perussääntöjä, jotka on oleellista huomioida kuvien suunnittelussa.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata audiovisuaalisen tuotannon laajasta pohjatyöstä käsikir-joittamisen ja kuvakäsikirjoittamisen vaiheet. Nämä konkretisoituvat Migreeniyhdistyksen tilaamaan, Hortonin oireyhtymää käsittelevään dokumenttiin ja sen esituotantoon.