TILITOIMISTON SÄHKÖISET PROSESSIT : Case: Yritys X
Niemelä, Markku (2013)
Niemelä, Markku
Vaasan ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013121020750
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013121020750
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön toimeksiantajana toimii taloushallinnon asiantuntija-palveluja toimittava Yritys X. Tehokkaan palvelutuotannon edellytyksenä ovat hyvin toimivat tietojärjestelmät, jotka tukevat hyvin suunniteltua palveluprosessia häiriöttömästi. Tapahtumien käsittelyn automatisointi ja sähköistäminen nopeuttavat prosessien informaatiovirtojen hallintaa. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on analysoida tämänhetkinen palveluprosessien tasoa, hahmottaa mahdollisia uusia, toimintaa parantavia käytänteitä sekä tunnistaa mahdolliset teknilliset häiriötekijät. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostuu yleisestä prosesseihin liittyvästä teorioista, sähköiseen taloushallinnon prosesseihin liittyvästä kirjallisesta materiaalista ja internetissä saatavilla olevasta materiaalista. Ensimmäinen alue koostuu prosessien perusrakenteeseen liittyvästä aineistoista, jossa perehdytään prosesseihin yleisellä tasolla toisen painottuessa taloushallinnon sähköisiin prosesseihin sekä niihin liittyviin kontrolleihin. Tilaajayrityksen henkilöstölle ja asiakaskunnalle tehtiin haastattelut, joissa syvennyttiin pääasiallisesti prosessien toiminnallisuuteen ja mahdollisiin teknisiin tai muihin haittaaviin häiriötekijöihin. Asiakkaiden vastausten perusteella palvelut toimivat pääsääntöisesti hyvin ja selkeäksi kehittämiskohteeksi nousee poikkeustilanteiden hallinta. Tämän ongelmakentän ratkaisumalli pohjautuu harmonisoituun asiakaskohtaiseen palvelutyötä ohjaavaan dokumentointiin. Työntekijöiden osalta asiat toimivat hyvin ja kehityskohteena voidaan todeta olevan ajanhallinnan ja tehtävien priorisoinnin haasteet. Näiden toteuttamistapa nojautuu työnjohdollisiin ratkaisuihin ja henkilökohtaista työtä häiritsevien tekijöiden hallintaan työntekijän tarvitessa keskittymisrauhaa. Toiminnan laadun parantamiseksi sekä palveluprosessien toiminnan seuraamiseksi olisi luotava jatkuva palaute- ja mittausprosessi, jonka perusteella korjaavat toimenpiteet voitaisiin toteuttaa viiveettä.