Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden ohjauksen kehittäminen
Hyytiä, Arja (2013)
Hyytiä, Arja
Tampereen ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013121120813
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013121120813
Tiivistelmä
Tutkimuksen päätehtävänä oli kartoittaa kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden (Degree Programme in Nursing) ohjaamiseen liittyviä kokemuksia ja miten ohjausta on mahdollista kehittää. Kohderyhmänä olivat erikoissairaanhoidossa muun työn ohessa opiskelijoita ohjaavat lähiohjaajat. Internet-kyselyyn vastasi 21 henkilöä. Aineistolähtöisen kartoituksen teoreettisena viitekehyksenä käytettiin ohjauskompetenssin käsitettä. Teoreettinen aineisto tukee nyt saatuja tutkimustuloksia. Osoittautui, että kansainvälistymisstrategiat ja monikulttuurinen toiminta vaativat onnistuakseen arkisiin ja toimijoiden tarvelähtöisiin kehittämisehdotuksiin yhdessä paneutumista.
Lähiohjaajilla oli kokemusta kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden ohjaamisesta useamman vuoden ajalta ja lähes kaikilla myös ulkomaisten potilaiden hoitamisesta. Enemmistöllä ei ollut kokemusta harjoittelusta tai muusta työskentelystä ulkomailla. Vastanneista 65 prosenttia koki tarvitsevansa monikulttuuristen opiskelijoiden ohjaamiseen ohjausta ja koulutusta. Koulutussisällöistä keskeisiä olivat tieto vieraista kulttuureista ja niiden vaikutuksesta ohjaamistyöhön ja opiskelijoille asetettaviin vaatimuksiin. Merkittävä osa vastaajista koki tarvitsevansa ammattisanastoa ja oman englannin kielen osaamisen vahvistamista.
Opiskelijan sujuvampi suomen kielen hallinta, selkeät tavoitteet ja esitetyt odotukset koettiin onnistuneen ohjauksen ja opiskelijan oppimisen edellytyksiksi. Oppilaitoksilta odotettiin yhtenäisiä ohjaustyöhön liittyviä toiveita, tarkempia osaamisen arvioinnin kriteereitä sekä tietoa siitä, mitä opiskelijoilta voi vaatia. Orastavaa pyrkimystä oli pelkästään suomen kielen käyttöön, mutta enemmistö vastaajista toimi usealla kielellä. Ohjaaminen koettiin suomenkielisten opiskelijoiden ohjausta vaativampana ja enemmän aikaa vievänä, mutta myös antoisana ja vaihtelua tuovana. Opiskelijoiden kulttuuritaustaan ja tapoihin sekä yhteistyöoppilaitosten opettamistapoihin ja kansainvälisen koulutusohjelman sisältöön ilmaistiin aitoa kiinnostusta. Viidelle opiskelijaohjauksen yhteistyötaholle esitettiin käytännönläheisiä ja ohjaamistyötä tukevia toiveita. Tärkeiksi koettiin myös opiskelijoiden osaamistasoon perustuva sijoittelu eri harjoitteluyksiköihin ja lisäresurssi kansainvälisten opiskelijoiden ohjaukseen ja koordinointiin.
Lähiohjaajilla oli kokemusta kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden ohjaamisesta useamman vuoden ajalta ja lähes kaikilla myös ulkomaisten potilaiden hoitamisesta. Enemmistöllä ei ollut kokemusta harjoittelusta tai muusta työskentelystä ulkomailla. Vastanneista 65 prosenttia koki tarvitsevansa monikulttuuristen opiskelijoiden ohjaamiseen ohjausta ja koulutusta. Koulutussisällöistä keskeisiä olivat tieto vieraista kulttuureista ja niiden vaikutuksesta ohjaamistyöhön ja opiskelijoille asetettaviin vaatimuksiin. Merkittävä osa vastaajista koki tarvitsevansa ammattisanastoa ja oman englannin kielen osaamisen vahvistamista.
Opiskelijan sujuvampi suomen kielen hallinta, selkeät tavoitteet ja esitetyt odotukset koettiin onnistuneen ohjauksen ja opiskelijan oppimisen edellytyksiksi. Oppilaitoksilta odotettiin yhtenäisiä ohjaustyöhön liittyviä toiveita, tarkempia osaamisen arvioinnin kriteereitä sekä tietoa siitä, mitä opiskelijoilta voi vaatia. Orastavaa pyrkimystä oli pelkästään suomen kielen käyttöön, mutta enemmistö vastaajista toimi usealla kielellä. Ohjaaminen koettiin suomenkielisten opiskelijoiden ohjausta vaativampana ja enemmän aikaa vievänä, mutta myös antoisana ja vaihtelua tuovana. Opiskelijoiden kulttuuritaustaan ja tapoihin sekä yhteistyöoppilaitosten opettamistapoihin ja kansainvälisen koulutusohjelman sisältöön ilmaistiin aitoa kiinnostusta. Viidelle opiskelijaohjauksen yhteistyötaholle esitettiin käytännönläheisiä ja ohjaamistyötä tukevia toiveita. Tärkeiksi koettiin myös opiskelijoiden osaamistasoon perustuva sijoittelu eri harjoitteluyksiköihin ja lisäresurssi kansainvälisten opiskelijoiden ohjaukseen ja koordinointiin.