Ohjaajan merkitys ryhmässä -katsaus kirjallisuuteen
Hoffrén, Pia; Aaltonen, Jenna (2013)
Hoffrén, Pia
Aaltonen, Jenna
Tampereen ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013121220960
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013121220960
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kirjallisuuskatsauksen avulla selvittää ryhmänohjaajan merkitystä ryhmässä, sekä tarvittavia valmiuksia ryhmän ohjaamisessa.
Tuloksissa kävi ilmi, että ryhmissä koettiin ohjaajan olevan teoriatiedon antaja, jolla on tietämystä ryhmäkeskusteluissa käsiteltävistä aiheista. Tällöin ohjaajalta pystyttiin varmistamaan tietoa ja ohjaajan itse oli mahdollista puuttua keskusteluissa
ilmeneviin solmukohtiin. Ohjaajalta toivottiin myös läsnäoloa ja vertaisena olemista, jolloin hänen koettiin ymmärtävän jäsenten tarpeita paremmin.
Ohjausprosessiin todettiin kuuluvan aina suunnittelu-, toteutus- ja arviointivaihe. Ohjaajilta toivottiin olevan tilannetajua ja mahdollisuutta muuttaa suunnitelmia, mikäli alkuperäinen suunnitelma ei toimikaan ryhmässä. Ryhmädynamiikan tunteminen ohjaajalta koettiin olevan tärkeää, jotta hän pystyisi johdattelemaan ryhmää eteenpäin kohti tavoitteitaan ja näin ollen pitämään yllä ryhmäprosessia.
Tutkimustuloksissa tärkeänä pidettiin ohjausprosessin ja ohjaajan itsensä arviointia, mikä toimii kehittämisen apuvälineenä. Ryhmää arvioidessa ohjaajan tulisi arvioida myös itseään ja omaa toimintaansa. Tämä on tärkeää ohjaajana kehittymisen prosessissa. Tuloksissa ilmenee, että kehittyäkseen ohjaajana on paitsi tehtävä ohjaustyötä, myös haluta kehittyä siinä.
Tämän työn tavoitteena oli lisätä valmiuksia toimia ryhmän ohjaajana terveysalalla ja sitä kautta pyrkiä kehittämään ryhmäohjausta ja sen vaikuttavuutta hyvinvointiin.
Kehittämisehdotuksena esitämme tarkempaa paneutumista siihen, millä keinoin ohjaajana voisi lisätä valmiuksiaan kohdata ryhmiä, esimerkiksi erilaisten harjoituksellisten kurssien tai valmennuksien avulla.
Tuloksissa kävi ilmi, että ryhmissä koettiin ohjaajan olevan teoriatiedon antaja, jolla on tietämystä ryhmäkeskusteluissa käsiteltävistä aiheista. Tällöin ohjaajalta pystyttiin varmistamaan tietoa ja ohjaajan itse oli mahdollista puuttua keskusteluissa
ilmeneviin solmukohtiin. Ohjaajalta toivottiin myös läsnäoloa ja vertaisena olemista, jolloin hänen koettiin ymmärtävän jäsenten tarpeita paremmin.
Ohjausprosessiin todettiin kuuluvan aina suunnittelu-, toteutus- ja arviointivaihe. Ohjaajilta toivottiin olevan tilannetajua ja mahdollisuutta muuttaa suunnitelmia, mikäli alkuperäinen suunnitelma ei toimikaan ryhmässä. Ryhmädynamiikan tunteminen ohjaajalta koettiin olevan tärkeää, jotta hän pystyisi johdattelemaan ryhmää eteenpäin kohti tavoitteitaan ja näin ollen pitämään yllä ryhmäprosessia.
Tutkimustuloksissa tärkeänä pidettiin ohjausprosessin ja ohjaajan itsensä arviointia, mikä toimii kehittämisen apuvälineenä. Ryhmää arvioidessa ohjaajan tulisi arvioida myös itseään ja omaa toimintaansa. Tämä on tärkeää ohjaajana kehittymisen prosessissa. Tuloksissa ilmenee, että kehittyäkseen ohjaajana on paitsi tehtävä ohjaustyötä, myös haluta kehittyä siinä.
Tämän työn tavoitteena oli lisätä valmiuksia toimia ryhmän ohjaajana terveysalalla ja sitä kautta pyrkiä kehittämään ryhmäohjausta ja sen vaikuttavuutta hyvinvointiin.
Kehittämisehdotuksena esitämme tarkempaa paneutumista siihen, millä keinoin ohjaajana voisi lisätä valmiuksiaan kohdata ryhmiä, esimerkiksi erilaisten harjoituksellisten kurssien tai valmennuksien avulla.