Rypäleraskauteen sairastuneen naisen ja hänen perheensä hoito ja tukeminen
Laitinen, Maarit; Ahonen, Sonja (2013)
Laitinen, Maarit
Ahonen, Sonja
Tampereen ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013121321134
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013121321134
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä kirjallinen potilasohje rypäleraskauteen sairastuneelle ja hänen omaisilleen sekä lisäksi tehdä tarkistuslista hoitajille rypäleraskauteen sairastuneen naisen hoitotyöstä Pirkanmaan sairaanhoitopiirille (PSHP). Opinnäytetyö käsittelee rypäleraskautta sairautena, sen diagnosointia ja hoitomuotoja sekä seurantaa. Hoitotyön näkökulmina opinnäytetyössä ovat perhekeskeisyys, yksilöllisyys, hoidon jatkuvuus ja potilasohjaus. Opinnäytetyö on tuotokseen painottuva opinnäytetyö, jonka tarkoituksena on tehdä konkreettinen tuotos.
Rypäleraskaus on suhteellisen harvinainen trofoblastitauteihin kuuluva sairaus. Suomessa keskimäärin yksi tuhannesta raskaudesta on rypäleraskaus. Rypäleraskaus on istukkaperäinen sairaus, jossa istukan villukset turpoavat nesteen täyttämiksi rakkuloiksi. Silloin istukan toiminta häiriintyy, eikä se kykene suorittamaan raskaudelle ominaisia tehtäviään. Tehtävistä suoriutuminen on kuitenkin epäolennaista, sillä rypäleraskauden yhteydessä esiintyy harvoin sikiötä. Rypäleraskaus diagnosoidaan kaikukuvauksen ja hCG-määrityksen avulla. Sairaus voi aiheuttaa runsasta pahoinvointia ja verenvuotoa emättimestä sekä vatsakipuja. Sairaus voi kuitenkin olla myös oireeton.
Kun rypäleraskaus on diagnosoitu, aloitetaan sen hoito kohdun imutyhjennyksellä. Imutyhjennystä seuraa viikkojen tai kuukausien mittainen hCG-seuranta. Imutyhjennyksen jälkeinen seuranta on tärkeää, sillä sairaus voi kehittyä invasiiviseksi rypäleraskaudeksi tai jopa istukkasyöväksi. Pahanlaatuisia sairauksia tulee hoitaa solunsalpaajilla ja mahdollisesti myös muilla syöpähoidoilla.
Opinnäytetyön myötä syntyneitä konkreettisia tuotoksia ovat potilasohje rypäleraskauteen sairastuneelle naiselle ja hänen omaisilleen sekä tarkistuslista hoitajille rypäleraskauspotilaan hoitotyöstä. Potilasohjeessa on käsitelty rypäleraskautta sairautena, sen hoidon linjauksia sekä sairauden vaikutuksia potilaan tulevaisuuteen. Tarkistuslistasta löytyy rypäleraskauteen sairastuneen potilaan hoitotyössä muistettavat ja huomioitavat asiat. Opinnäytetyön 2. osa on teoriaosuus, ja se on suunnattu pääasiallisesti hoitoalan ammattilaisten käyttöön.
Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää rypäleraskauteen sairastuneen hoitotyötä, edistää hoidon jatkuvuutta ja tukea sairaanhoitajien ammattitaitoa rypäleraskauspotilaan hoidossa. Oman tietämyksen lisääminen oli yksi keskeisistä tavoitteista. Kehittämisehdotuksena olisi tehdä tutkimus tarkistuslistojen hyödyllisyydestä ja käyttömahdollisuuksista vuodeosastoilla sekä poliklinikoilla.
Rypäleraskaus on suhteellisen harvinainen trofoblastitauteihin kuuluva sairaus. Suomessa keskimäärin yksi tuhannesta raskaudesta on rypäleraskaus. Rypäleraskaus on istukkaperäinen sairaus, jossa istukan villukset turpoavat nesteen täyttämiksi rakkuloiksi. Silloin istukan toiminta häiriintyy, eikä se kykene suorittamaan raskaudelle ominaisia tehtäviään. Tehtävistä suoriutuminen on kuitenkin epäolennaista, sillä rypäleraskauden yhteydessä esiintyy harvoin sikiötä. Rypäleraskaus diagnosoidaan kaikukuvauksen ja hCG-määrityksen avulla. Sairaus voi aiheuttaa runsasta pahoinvointia ja verenvuotoa emättimestä sekä vatsakipuja. Sairaus voi kuitenkin olla myös oireeton.
Kun rypäleraskaus on diagnosoitu, aloitetaan sen hoito kohdun imutyhjennyksellä. Imutyhjennystä seuraa viikkojen tai kuukausien mittainen hCG-seuranta. Imutyhjennyksen jälkeinen seuranta on tärkeää, sillä sairaus voi kehittyä invasiiviseksi rypäleraskaudeksi tai jopa istukkasyöväksi. Pahanlaatuisia sairauksia tulee hoitaa solunsalpaajilla ja mahdollisesti myös muilla syöpähoidoilla.
Opinnäytetyön myötä syntyneitä konkreettisia tuotoksia ovat potilasohje rypäleraskauteen sairastuneelle naiselle ja hänen omaisilleen sekä tarkistuslista hoitajille rypäleraskauspotilaan hoitotyöstä. Potilasohjeessa on käsitelty rypäleraskautta sairautena, sen hoidon linjauksia sekä sairauden vaikutuksia potilaan tulevaisuuteen. Tarkistuslistasta löytyy rypäleraskauteen sairastuneen potilaan hoitotyössä muistettavat ja huomioitavat asiat. Opinnäytetyön 2. osa on teoriaosuus, ja se on suunnattu pääasiallisesti hoitoalan ammattilaisten käyttöön.
Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää rypäleraskauteen sairastuneen hoitotyötä, edistää hoidon jatkuvuutta ja tukea sairaanhoitajien ammattitaitoa rypäleraskauspotilaan hoidossa. Oman tietämyksen lisääminen oli yksi keskeisistä tavoitteista. Kehittämisehdotuksena olisi tehdä tutkimus tarkistuslistojen hyödyllisyydestä ja käyttömahdollisuuksista vuodeosastoilla sekä poliklinikoilla.