Sosiaaliohjaus osana sosiaalityötä
Matikainen, Viktoria; Saarela, Johanna (2013)
Matikainen, Viktoria
Saarela, Johanna
Laurea-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013120920530
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013120920530
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää sosiaaliohjaajien osaamisalueita aikuissosiaalityössä. Tutkimuksessa selvitetään: 1) mitkä ovat sosiaaliohjaajan työorientaatiot ja ammatillisen toiminnan lähtökohdat, 2) millaiseksi sosionomit (AMK) arvioivat omaa osaamistaan aikuissosiaalityön sosiaaliohjaajan työssä, 3) millaisia työtehtäviä ja menetelmiä on sosiaaliohjaajan käytössä aikuissosiaalityössä sekä 4) mikä on sosiaaliohjaajien käsitys tehtävänjaosta aikuissosiaalityössä. Aihetta tarkasteltiin tutkimalla sosiaaliohjaajien omaa kokemusta osaamisestaan ja tehtävänkuvien toimivuudesta.
Tutkimusaineisto kerättiin syksyllä 2013 Helsingin ja Espoon kaupunkien aikuissosiaalityön sosiaaliohjaajilta. Tutkimukseen osallistui 22 sosiaaliohjaajaa. Tutkimus on kvantitatiivinen. Tutkimus toteutettiin strukturoidulla Likert-asteikkoisella kyselylomakkeella, joka sisälsi neljä avointa kysymystä. Aineisto analysoitiin SPSS-ohjelmalla. Lomakkeen avoimet kysymykset analysoitiin kvantifioivaa sisältöanalyysiä käyttäen.
Tulosten perusteella sosiaaliohjaajien työ näyttäytyy vahvasti palvelujärjestelmäkeskeisenä toimintana. Ennaltaehkäisevän ja varhaisen puuttumisen tärkeys nousi työorientaatioista vahvimmaksi. Sosiaaliohjaan tehtävistä tulosten perusteella vahvempina nousivat sosiaaliturvatyö ja asiakkaan palvelutarpeen arviointi, aktivoiva työ, psykososiaalinen työ ja verkostotyö. Sosiaaliohjaajien osaaminen painottuu ohjaukseen ja neuvontaan, eettiseen osaamiseen, asiakastyön osaamiseen, tiedonhankintataitoihin sekä ongelmien tunnistamiseen ja jäsentämiseen. Sosiaaliohjaajat eivät kokeneet työnjakoa aikuissosiaalityössä tarkoituksenmukaiseksi; tehtävänjako on epäselkeä ja arkityö poikkeaa tehtävien määrittelystä. Tulosten perusteella tehtävänkuvat ovat alimitoitettuja sosiaaliohjaajien osaamiseen nähden. Kommenteissa sosiaaliohjaajan koettiin tekevän sosiaalityöntekijälle määriteltyjä työtehtäviä.
Yhdistämällä teorian ja tutkimuksen tulokset sosiaaliohjausta voidaan pitää osana sosiaalityötä. Tutkimuksen avulla saatiin sosiaaliohjaajien ääni kuuluviin, mikä antaa käsityksen tämänhetkisestä tehtäväjaosta aikuissosiaalityössä ja pohjan sosiaaliohjauksen kehittämiselle tulevaisuudessa osana sosiaalityötä.
Tutkimusaineisto kerättiin syksyllä 2013 Helsingin ja Espoon kaupunkien aikuissosiaalityön sosiaaliohjaajilta. Tutkimukseen osallistui 22 sosiaaliohjaajaa. Tutkimus on kvantitatiivinen. Tutkimus toteutettiin strukturoidulla Likert-asteikkoisella kyselylomakkeella, joka sisälsi neljä avointa kysymystä. Aineisto analysoitiin SPSS-ohjelmalla. Lomakkeen avoimet kysymykset analysoitiin kvantifioivaa sisältöanalyysiä käyttäen.
Tulosten perusteella sosiaaliohjaajien työ näyttäytyy vahvasti palvelujärjestelmäkeskeisenä toimintana. Ennaltaehkäisevän ja varhaisen puuttumisen tärkeys nousi työorientaatioista vahvimmaksi. Sosiaaliohjaan tehtävistä tulosten perusteella vahvempina nousivat sosiaaliturvatyö ja asiakkaan palvelutarpeen arviointi, aktivoiva työ, psykososiaalinen työ ja verkostotyö. Sosiaaliohjaajien osaaminen painottuu ohjaukseen ja neuvontaan, eettiseen osaamiseen, asiakastyön osaamiseen, tiedonhankintataitoihin sekä ongelmien tunnistamiseen ja jäsentämiseen. Sosiaaliohjaajat eivät kokeneet työnjakoa aikuissosiaalityössä tarkoituksenmukaiseksi; tehtävänjako on epäselkeä ja arkityö poikkeaa tehtävien määrittelystä. Tulosten perusteella tehtävänkuvat ovat alimitoitettuja sosiaaliohjaajien osaamiseen nähden. Kommenteissa sosiaaliohjaajan koettiin tekevän sosiaalityöntekijälle määriteltyjä työtehtäviä.
Yhdistämällä teorian ja tutkimuksen tulokset sosiaaliohjausta voidaan pitää osana sosiaalityötä. Tutkimuksen avulla saatiin sosiaaliohjaajien ääni kuuluviin, mikä antaa käsityksen tämänhetkisestä tehtäväjaosta aikuissosiaalityössä ja pohjan sosiaaliohjauksen kehittämiselle tulevaisuudessa osana sosiaalityötä.