Lämmittelyn vaikutus motocrossin fyysiseen kuormittavuuteen
Ilmonius, Carita; Mertsalmi, Hanna (2013)
Ilmonius, Carita
Mertsalmi, Hanna
Lahden ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013121621352
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013121621352
Tiivistelmä
Opinnäytetyö tehtiin toimeksiantona Suomen Moottoriliitto Ry:lle. Opinnäytetyön tarkoituksena on kehittää Suomen Moottoriliitto Ry:n valmennustoimintaa vammoja ennaltaehkäisevään suuntaan ja antaa vinkkejä motocross-ajoon valmistautumisessa. Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, kuinka lämmittely vaikuttaa veren laktaattipitoisuuteen, sydämen sykkeeseen ja käsien puristusvoimaan motocross-erässä. Opinnäytetyön aineiston keruu tapahtui mittauspäivän muodossa, johon osallistui kymmenen (n=10) vapaaehtoista A- ja B-luokan motocrosskuljettajaa. Mittauspäivä sisälsi alku- ja loppumittaukset (laktaattipitoisuuden ja käden puristusvoiman mittaus) koe- (n=5) ja verrokkiryhmille (n=5). Koeryhmä suoritti ohjatun lämmittelyn ja verrokkiryhmä ei lämmitellyt. Koehenkilöt ajoivat täyden motocross-erän. Tutkimus oli tutkimusotteeltaan määrällinen. Tulokset ovat suuntaa-antavia koskien lämmittelyn vaikutusta fyysiseen kuormittavuuteen A- ja B-luokan motocrosskuljettajilla.
Mittauspäivän otosjoukko oli suhteellisen pieni ja jokaisen koehenkilön mittaustulokset vaikuttavat tuloksiin huomattavan paljon. Saadut tulokset ovat pelkästään suuntaa-antavia ja lisää tutkimuksia vaaditaan tulosten varmistamiseksi. Koeryhmän veren laktaattipitoisuuksien keskiarvo kohosi mittauserän aikana 2,3 mmol/l eli 44 %:lla. Verrokkiryhmän laktaattipitoisuudet kasvoivat 13 %:lla. Mittaustulos on ristiriidassa aikaisempiin tutkimuksiin, joiden mukaan lämmittelyn tulisi alentaa veren laktaattipitoisuuksia. Syke-erot koe- ja verrokkiryhmän välillä vaihtelivat. Koeryhmän sykkeet olivat laskennallisista maksimisykkeistä 87 % koko erän ajan ja verrokkiryhmällä vastaava luku oli 93 %. Tämän perusteella lämmittely saattaa vaikuttaa alentavasti sydämen sykkeeseen motocross-erän aikana. Dominantin käden puristusvoima heikkeni koeryhmällä alkumittauksesta 6 %:lla ja toisen käden 3 %:lla. Verrokkiryhmässä dominantin käden puristusvoimat heikkenivät 16 %:lla ja toisen käden 12 %:lla. Tulokset antavat olettaa, että lämmittelyllä olisi positiivinen vaikutus käden puristusvoimaan eli lihasten väsyminen olisi vähäisempää motocross-erässä.
Mittauspäivän otosjoukko oli suhteellisen pieni ja jokaisen koehenkilön mittaustulokset vaikuttavat tuloksiin huomattavan paljon. Saadut tulokset ovat pelkästään suuntaa-antavia ja lisää tutkimuksia vaaditaan tulosten varmistamiseksi. Koeryhmän veren laktaattipitoisuuksien keskiarvo kohosi mittauserän aikana 2,3 mmol/l eli 44 %:lla. Verrokkiryhmän laktaattipitoisuudet kasvoivat 13 %:lla. Mittaustulos on ristiriidassa aikaisempiin tutkimuksiin, joiden mukaan lämmittelyn tulisi alentaa veren laktaattipitoisuuksia. Syke-erot koe- ja verrokkiryhmän välillä vaihtelivat. Koeryhmän sykkeet olivat laskennallisista maksimisykkeistä 87 % koko erän ajan ja verrokkiryhmällä vastaava luku oli 93 %. Tämän perusteella lämmittely saattaa vaikuttaa alentavasti sydämen sykkeeseen motocross-erän aikana. Dominantin käden puristusvoima heikkeni koeryhmällä alkumittauksesta 6 %:lla ja toisen käden 3 %:lla. Verrokkiryhmässä dominantin käden puristusvoimat heikkenivät 16 %:lla ja toisen käden 12 %:lla. Tulokset antavat olettaa, että lämmittelyllä olisi positiivinen vaikutus käden puristusvoimaan eli lihasten väsyminen olisi vähäisempää motocross-erässä.