TILANÄKÖKULMA MAITOTILAN UE-RATKAISUIHIN
Ilola, Niko (2013)
Ilola, Niko
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013121321212
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013121321212
Tiivistelmä
Työssä selvitettiin Karstulassa sijaitsevan lypsyrobottitilan vaihtoehtoja uusiutuvaan energiaan siirtymisessä. Pelkän taloudellisen näkökulman sijaan taustalla olivat huoli maatilan energiaomavaraisuudesta ja huoltovarmuudesta tulevaisuudessa ja poikkeustilanteissa. Tavoitteena oli löytää maitotilalle soveltuva energiantuotannon hybridimalli, jota voitaisiin käyttää myös muissa vastaavissa kohteissa. Työn tilaajana oli Pisara meressä -hanke, jossa Jyväskylän yliopisto, Vaasan energiainstituutti ja Metsähallitus tutkivat syrjäisten kohteiden energiahuoltoa. Karstulan tila oli yksi kolmesta hankkeeseen valikoidusta keskisuomalaisesta maatilasta. Opinnäytetyössä syvennyttiin tilatasolle Jorma Vallan pro gradun (2012) pohjalta, jossa selvitettiin myös tämän maitotilan vaihtoehtoja uusiutuviin energiamuotoihin.
Työ toteutettiin yhteistyössä tilallisen sekä hankkeen puolesta Jukka Konttisen (JY) ja Jorma Vallan (JY) kanssa. Maatilan energiankäytön perusteissa apuna toimi Maaseudun energia-akatemian Jyrki Kataja (JAMK). Työ aloitettiin kesällä 2012 selvittämällä eri energiamuotojen mahdollisuudet tilalla. Vaihtoehtoina olivat metsäenergia, aurinkokeräimet, tuulivoima ja biokaasu, joista biokaasu valittiin soveltuvimmaksi. Biokaasun osalta tehtiin kannattavuuslaskelmat, joissa selvitettiin investoinnin takaisinmaksuaika, sisäinen korko (IRR) ja tasoitettu energiantuotantokustannus (LCOE). Laskelmat tehtiin 80 kW:n teholuokan laitokselle, jossa reaktorin tilavuus oli 250 m3 ja nettoenergiantuotanto 300 MWh/v. Tuetuksi kokonaisinvestoinniksi arvioitiin 221 000 €. Takaisinmaksuaika (23 v.) oli lähes sama kuin laitoksen tekninen käyttöikä (25 v.) ja investoinnin sisäinen korkokanta 4,7 %. Energiantuotantokustannus 25 vuoden ajalle oli 59,04 €/MWh. Tilan kokonaiskannattavuuden, huoltovarmuuden ja energiaomavaraisuuden kannalta parhaaksi vaihtoehdoksi osoittautui biokaasulaitos. Työn tulosten perusteella biokaasun tuotanto ja käyttö voivat mahdollistaa maitotilalle osittain energiaomavaraisen tuotantoketjun.
Työ toteutettiin yhteistyössä tilallisen sekä hankkeen puolesta Jukka Konttisen (JY) ja Jorma Vallan (JY) kanssa. Maatilan energiankäytön perusteissa apuna toimi Maaseudun energia-akatemian Jyrki Kataja (JAMK). Työ aloitettiin kesällä 2012 selvittämällä eri energiamuotojen mahdollisuudet tilalla. Vaihtoehtoina olivat metsäenergia, aurinkokeräimet, tuulivoima ja biokaasu, joista biokaasu valittiin soveltuvimmaksi. Biokaasun osalta tehtiin kannattavuuslaskelmat, joissa selvitettiin investoinnin takaisinmaksuaika, sisäinen korko (IRR) ja tasoitettu energiantuotantokustannus (LCOE). Laskelmat tehtiin 80 kW:n teholuokan laitokselle, jossa reaktorin tilavuus oli 250 m3 ja nettoenergiantuotanto 300 MWh/v. Tuetuksi kokonaisinvestoinniksi arvioitiin 221 000 €. Takaisinmaksuaika (23 v.) oli lähes sama kuin laitoksen tekninen käyttöikä (25 v.) ja investoinnin sisäinen korkokanta 4,7 %. Energiantuotantokustannus 25 vuoden ajalle oli 59,04 €/MWh. Tilan kokonaiskannattavuuden, huoltovarmuuden ja energiaomavaraisuuden kannalta parhaaksi vaihtoehdoksi osoittautui biokaasulaitos. Työn tulosten perusteella biokaasun tuotanto ja käyttö voivat mahdollistaa maitotilalle osittain energiaomavaraisen tuotantoketjun.