Feasibility study: Electronic media laboratory according to Industry standard
Eriksson, Jonna (2013)
Eriksson, Jonna
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013121221034
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013121221034
Tiivistelmä
YAMK-insinöörityön tavoitteena oli selvittää Metropolian mediatekniikan laboratorion vastaavuus
teollisessa elektronisen median tuotannossa noudatettaviin standardeihin. Laboratorion koulutusympäristönä
tulee noudattaa paitsi mediatekniikan opetussuunnitelmassa audio-visuaaliselle
tekniikalle oppimiselle asetettuja vaatimuksia, myös niitä prosesseja, käytäntöjä ja teknologioita joita
ammattimainen elektroninen tuotanto ja julkaiseminen Suomessa toteuttaa. Oppimisympäristönä
toimivan laboratorion kehittämiselle ja varustamiselle on ymmärrettävästi teknisiä, taloudellisia ja
hallinnallisia rajoituksia, jotka estävät sen saavuttamasta teollista tasoa. Näiden rajojen ja kehittyneemmän
teollisen mallin eroja tutkittiin. Tutkimusmenetelmäksi valittiin saavutettavuustutkimus
(eng. feasebility study), joka menetelmänä soveltuu teknologian, taloudellisen tai hallinnollisen kehittämiseen
analysointiin. Tutkimuksella pyrittiin määrittelemään saavutettavissa olevan laboratoriomallin
toiminnallinen validointi ja toteutettavuuden osoitus (engl.proof of concept).
Laboratorion audiovisuaalista tuotantoa ja sitä seuraavaa elektronista sekä digitaalista julkaisemista
varten luotiin sulautettu malli. Mallissa huomioitiin televisioympäristössä meneillään oleva muutos,
jossa perinteinen radiotaajuuslähettäminen on saanut vaihtoehdoksi IP- verkoilla suoritettavan jakelun.
Videon editointi jälkituotantona analysointiin nykytilassa ja vertailtiin sitä täydellisen verkkoeditoinnin
malleihin, jotka voivat myös toteuttaa pilviteknologioita hajautetussa tuotannollisessa yhteistyössä.
Näin medialaboratorion mallinnuksessa huomioitiin toimialan ajan trendit ja tulevaisuuden
näkymät. Tämä tutkimusaineisto hankittiin kirjallisten lähteiden lisäksi, alan messuilta ja konferensseista,
maahantuojilta ja edustajilta sekä tuotanto- ja yleisradioyhtiöiltä.
Elektronisen median julkaisemista simuloitiin laboratorioympäristössä niin, että kaikki mahdolliset
vastaanottotekniikat oli otettu huomioon. Julkaiseminen räätälöitiin myös soveltuvaksi eri päätelaitteille.
Julkaisemisessa huomionarvoisiksi asioiksi nousivat audiovisuaalisen sisällön jälkiprosessointiin,
paketointiin ja lähettämiseen liittyvät tekniset laadunhallinnan aspektit, esimerkiksi eri videonpakkausalgoritmien
soveltuvuus videosisällön jakelussa, julkaisemisen automatisoinnin mahdollistaminen
ja eri julkaisualustojen tutkiminen ja määrittely Lopputuloksena saatiin aikaan soveltuvuusanalyysi
ja mallinnus, jossa määriteltiin elektronisen julkaisemisen teknisen opetuksen pullonkaulat
teolliseen vastaavuuteen nähden. Suurimmaksi kompastuskiveksi voidaan mainita jakelujärjestelmän
operoinnin hankaluus sekä verkotetun editointijärjestelmän määrittelyn haasteellisuus.
teollisessa elektronisen median tuotannossa noudatettaviin standardeihin. Laboratorion koulutusympäristönä
tulee noudattaa paitsi mediatekniikan opetussuunnitelmassa audio-visuaaliselle
tekniikalle oppimiselle asetettuja vaatimuksia, myös niitä prosesseja, käytäntöjä ja teknologioita joita
ammattimainen elektroninen tuotanto ja julkaiseminen Suomessa toteuttaa. Oppimisympäristönä
toimivan laboratorion kehittämiselle ja varustamiselle on ymmärrettävästi teknisiä, taloudellisia ja
hallinnallisia rajoituksia, jotka estävät sen saavuttamasta teollista tasoa. Näiden rajojen ja kehittyneemmän
teollisen mallin eroja tutkittiin. Tutkimusmenetelmäksi valittiin saavutettavuustutkimus
(eng. feasebility study), joka menetelmänä soveltuu teknologian, taloudellisen tai hallinnollisen kehittämiseen
analysointiin. Tutkimuksella pyrittiin määrittelemään saavutettavissa olevan laboratoriomallin
toiminnallinen validointi ja toteutettavuuden osoitus (engl.proof of concept).
Laboratorion audiovisuaalista tuotantoa ja sitä seuraavaa elektronista sekä digitaalista julkaisemista
varten luotiin sulautettu malli. Mallissa huomioitiin televisioympäristössä meneillään oleva muutos,
jossa perinteinen radiotaajuuslähettäminen on saanut vaihtoehdoksi IP- verkoilla suoritettavan jakelun.
Videon editointi jälkituotantona analysointiin nykytilassa ja vertailtiin sitä täydellisen verkkoeditoinnin
malleihin, jotka voivat myös toteuttaa pilviteknologioita hajautetussa tuotannollisessa yhteistyössä.
Näin medialaboratorion mallinnuksessa huomioitiin toimialan ajan trendit ja tulevaisuuden
näkymät. Tämä tutkimusaineisto hankittiin kirjallisten lähteiden lisäksi, alan messuilta ja konferensseista,
maahantuojilta ja edustajilta sekä tuotanto- ja yleisradioyhtiöiltä.
Elektronisen median julkaisemista simuloitiin laboratorioympäristössä niin, että kaikki mahdolliset
vastaanottotekniikat oli otettu huomioon. Julkaiseminen räätälöitiin myös soveltuvaksi eri päätelaitteille.
Julkaisemisessa huomionarvoisiksi asioiksi nousivat audiovisuaalisen sisällön jälkiprosessointiin,
paketointiin ja lähettämiseen liittyvät tekniset laadunhallinnan aspektit, esimerkiksi eri videonpakkausalgoritmien
soveltuvuus videosisällön jakelussa, julkaisemisen automatisoinnin mahdollistaminen
ja eri julkaisualustojen tutkiminen ja määrittely Lopputuloksena saatiin aikaan soveltuvuusanalyysi
ja mallinnus, jossa määriteltiin elektronisen julkaisemisen teknisen opetuksen pullonkaulat
teolliseen vastaavuuteen nähden. Suurimmaksi kompastuskiveksi voidaan mainita jakelujärjestelmän
operoinnin hankaluus sekä verkotetun editointijärjestelmän määrittelyn haasteellisuus.