Kätilöopiskelijoiden kokemuksia saamastaan tuesta eettisessä osaamisessa
Aarnio, Liisa; Hakonen, Taija (2013)
Aarnio, Liisa
Hakonen, Taija
Turun ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013121821723
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013121821723
Tiivistelmä
Kätilöopiskelija kohtaa koulutuksensa aikana monia eettisiä ongelmia ja haasteita. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia kokemuksia kätilöopiskelijoilla oli saamastaan tuesta eettisessä osaamisessa, mistä kätilöopiskelijat olivat kokeneet saaneensa tukea ja miten eettisiä ongelmatilanteita oli käsitelty. Opinnäytetyö on osa Increasing Ethical Competence in Midwifery Education and Practice -projektia (INEC), jonka tavoitteena on lisätä eettistä osaamista kätilökoulutuksessa sekä tuottaa etiikan täydennyskoulutuspaketti kätilöille.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista tutkimusta. Opinnäytetyössä haastateltiin ryhmähaastattelujen avulla viittä viimeistä lukuvuottaan opiskelevaa kätilöopiskelijaa. Aineisto kerättiin toukokuussa ja syyskuussa 2013 teemahaastatteluilla. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä.
Tulosten perusteella opiskelijat kokivat saaneensa pääsääntöisesti tukea eettiseen osaamiseensa. Tuen saaminen oli opiskelijasta itsestään, opettajasta ja ohjatun harjoittelun ohjaajasta riippuvaista. Opiskelijat saivat määrällisesti eniten tukea vertaisiltaan. Muita tuen lähteitä olivat perhe, ystävät, koulu ja ohjattu harjoittelu. Opiskelijat kokivat saaneensa koululta vähiten tukea, vaikka koulu tarjosi eettisen osaamisen peruspohjan.
Opiskelijat kokivat ohjatussa harjoittelussa kahdenkeskeisen keskustelun ohjaajan kanssa pääasialliseksi menetelmäksi ja ammattitaitoisen ohjaajan antaman esimerkin merkitykselliseksi. Laadukkaaksi ohjaukseksi koettiin tilanteiden läpikäyminen etu- ja jälkikäteen. Ohjatun harjoittelun tarjoama tuki koettiin hyödyllisimmäksi ja etenkin eettisesti haastavissa tilanteissa sitä olisi kaivattu lisää.
Tulosten perusteella ohjaajille tulee järjestää koulutusta opiskelijaohjauksen kehittämiseksi. Opiskelijoiden hyväksi havaitsemia menetelmiä pitää hyödyntää opiskelijoiden eettisen osaamisen tukemisessa. Opetus- ja ohjauskäytäntöjä on yhtenäistettävä ja etiikan opetusta tulee olla läpi kätilökoulutuksen.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista tutkimusta. Opinnäytetyössä haastateltiin ryhmähaastattelujen avulla viittä viimeistä lukuvuottaan opiskelevaa kätilöopiskelijaa. Aineisto kerättiin toukokuussa ja syyskuussa 2013 teemahaastatteluilla. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä.
Tulosten perusteella opiskelijat kokivat saaneensa pääsääntöisesti tukea eettiseen osaamiseensa. Tuen saaminen oli opiskelijasta itsestään, opettajasta ja ohjatun harjoittelun ohjaajasta riippuvaista. Opiskelijat saivat määrällisesti eniten tukea vertaisiltaan. Muita tuen lähteitä olivat perhe, ystävät, koulu ja ohjattu harjoittelu. Opiskelijat kokivat saaneensa koululta vähiten tukea, vaikka koulu tarjosi eettisen osaamisen peruspohjan.
Opiskelijat kokivat ohjatussa harjoittelussa kahdenkeskeisen keskustelun ohjaajan kanssa pääasialliseksi menetelmäksi ja ammattitaitoisen ohjaajan antaman esimerkin merkitykselliseksi. Laadukkaaksi ohjaukseksi koettiin tilanteiden läpikäyminen etu- ja jälkikäteen. Ohjatun harjoittelun tarjoama tuki koettiin hyödyllisimmäksi ja etenkin eettisesti haastavissa tilanteissa sitä olisi kaivattu lisää.
Tulosten perusteella ohjaajille tulee järjestää koulutusta opiskelijaohjauksen kehittämiseksi. Opiskelijoiden hyväksi havaitsemia menetelmiä pitää hyödyntää opiskelijoiden eettisen osaamisen tukemisessa. Opetus- ja ohjauskäytäntöjä on yhtenäistettävä ja etiikan opetusta tulee olla läpi kätilökoulutuksen.