Varhaiskasvatushenkilöstön työhyvinvointi ikäjohtamisen näkökulmasta
Kiviharju, Heidi (2013)
Kiviharju, Heidi
Vaasan ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013121921864
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013121921864
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa varhaiskasvatushenkilöstön kokemuksia omasta työhyvinvoinnistaan sekä kokemuksia työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Tutkimuksen tarkoituksen on antaa tietoa millaisia toimenpiteitä työyhteisössä tarvitaan eri-ikäisten työntekijöiden työhyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja edistämiseksi.
Tutkimus oli otteeltaan kvantitatiivinen, ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin kyselylomaketta. Tutkimuksen kohderyhmänä oli kahden kunnan varhaiskasvatushenkilöstö. Vastausprosentti oli 55. Kyselylomakkeen strukturoidut kysymykset analysoitiin tilastollisin menetelmin ja avoimet kysymykset sisällönanalyysilla.
Tutkimustulosten mukaan varhaiskasvatuksen henkilöstö koki työhyvinvointinsa hyväksi, keskiarvo asteikolla 1–10 oli 8,3. Nuoremmat työntekijät kokivat työhyvinvointinsa ja erityisesti fyysisen työkykynsä hieman paremmaksi kuin iäkkäämmät työntekijät. Tulosten perusteella varhaiskasvatuksessa työ koettiin henkisesti hieman raskaammaksi kuin fyysisesti.
Varhaiskasvatustyössä kuormittavana tekijänä koettiin kiire, jonka syynä ovat lasten suuri määrä ryhmässä, henkilökunnan vähyys ja kirjalliset työt. Työn haasteiksi määriteltiin yhteistyö vanhempien kanssa sekä erityistä tukea tarvitsevat ja haasteelliset lapset. Työympäristön riskeinä mainittiin melu, ergonomia, sisäilman laatu sekä epäkäytännölliset tilat.
Merkittävimmiksi työhyvinvointia tukeviksi tekijöiksi koettiin työyhteisö ja työkaverit sekä lapset ja lasten vanhemmat. Varhaiskasvatuksen henkilöstö toivoi työhyvinvoinnin kehittämiseksi työhyvinvointia tukevaa yhteistä toimintaa, työergonomian parantamista sekä johtamisen ja palkkauksen kehittämistä.
Tutkimus oli otteeltaan kvantitatiivinen, ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin kyselylomaketta. Tutkimuksen kohderyhmänä oli kahden kunnan varhaiskasvatushenkilöstö. Vastausprosentti oli 55. Kyselylomakkeen strukturoidut kysymykset analysoitiin tilastollisin menetelmin ja avoimet kysymykset sisällönanalyysilla.
Tutkimustulosten mukaan varhaiskasvatuksen henkilöstö koki työhyvinvointinsa hyväksi, keskiarvo asteikolla 1–10 oli 8,3. Nuoremmat työntekijät kokivat työhyvinvointinsa ja erityisesti fyysisen työkykynsä hieman paremmaksi kuin iäkkäämmät työntekijät. Tulosten perusteella varhaiskasvatuksessa työ koettiin henkisesti hieman raskaammaksi kuin fyysisesti.
Varhaiskasvatustyössä kuormittavana tekijänä koettiin kiire, jonka syynä ovat lasten suuri määrä ryhmässä, henkilökunnan vähyys ja kirjalliset työt. Työn haasteiksi määriteltiin yhteistyö vanhempien kanssa sekä erityistä tukea tarvitsevat ja haasteelliset lapset. Työympäristön riskeinä mainittiin melu, ergonomia, sisäilman laatu sekä epäkäytännölliset tilat.
Merkittävimmiksi työhyvinvointia tukeviksi tekijöiksi koettiin työyhteisö ja työkaverit sekä lapset ja lasten vanhemmat. Varhaiskasvatuksen henkilöstö toivoi työhyvinvoinnin kehittämiseksi työhyvinvointia tukevaa yhteistä toimintaa, työergonomian parantamista sekä johtamisen ja palkkauksen kehittämistä.