Ajotavan vaikutus polttoaineen kulutukseen ja liikenneturvallisuuteen
Taavitsainen, Raimo (2013)
Taavitsainen, Raimo
Hämeen ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013122122076
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013122122076
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia kuljettajien ajotavan vaikutuksia polttoaineenkulutuksen ja liikenneturvallisuuden osalta valtakunnallisesti, mutta Helsingistä johdettuna toimivan Kovanen Yhtiöt Oy:n henkilökuljetustoiminnassa. Tutkimustuloksilla oli tavoitteena saada yrityksen kannalta taloudellisempaa, liikenneturvallisempaa toimintaa henkilökuljetustoiminnassa.
Kuljetustoiminnan kehittäminen on tehty toimintatutkimuksena. Toimintatutkimuksen interventiona on tarkoitus saada aikaan muutoksia toiminnan tehostumiseen ja kehittymiseen. Tutkimusmetodina työssä on käytetty aineistotriangulaatiomenetelmää realistisemman kuvan saamiseksi kuljetustoiminnasta. Opinnäytetyö on tehty kolmella samanaikaisella tutkimuksella. Kaikkien aineistojen tutkimusaika on ollut 9.10.2012- 31.5.2013 välisenä aikana. Tutkimusaineistoa on saatu Kuljettaja-ajoneuvotietopalvelut tietojärjestelmästä ajoneuvoihin asennettujen lisälaitteiden avulla. Aineistoa on kerätty kuljettajien ajotavoista eri vuorokaudenaikoina taksinkuljettajien ollessa kuljetustyössä. Lisäksi aineistoa on saatu yrityksen kuljetustoiminnasta tilastoiduista tiedostoista.
Tutkimuksen tärkein tulos saatiin, kun selvitettiin Green Driving-raportointiohjelman avulla kuljettajien ajotapojen eroja kiihdytysten, voimakkaiden jarrutusten sekä kaarreajon osalta. Tuloksien pohjalta voidaan todeta, että kuljettajien ajotavoissa on eroja polttoaineenkulutuksen ja liikenneturvallisuuden osalta. Kovasen yritystoiminnan kannalta opinnäytetyöstä saaduilla tuloksilla on mahdollisuus saada tutkimuksessa mukana olleiden kuljettajien ajotapoja taloudellisemmaksi ja liikenneturvallisemmaksi.
Tutkimustuloksien perusteella kehitysehdotuksena esitettiin, että kuljettajien osalta siirryttäisiin laajempaan kuljettajakohtaiseen seurantaan, jolloin saadaan taloudellisempaa, liikenneturvallisempaa toimintaa ja tuloksien perusteella mahdollisuuksia kuljettajakohtaiseen kehittämiseen.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia kuljettajien ajotavan vaikutuksia polttoaineenkulutuksen ja liikenneturvallisuuden osalta valtakunnallisesti, mutta Helsingistä johdettuna toimivan Kovanen Yhtiöt Oy:n henkilökuljetustoiminnassa. Tutkimustuloksilla oli tavoitteena saada yrityksen kannalta taloudellisempaa, liikenneturvallisempaa toimintaa henkilökuljetustoiminnassa.
Kuljetustoiminnan kehittäminen on tehty toimintatutkimuksena. Toimintatutkimuksen interventiona on tarkoitus saada aikaan muutoksia toiminnan tehostumiseen ja kehittymiseen. Tutkimusmetodina työssä on käytetty aineistotriangulaatiomenetelmää realistisemman kuvan saamiseksi kuljetustoiminnasta. Opinnäytetyö on tehty kolmella samanaikaisella tutkimuksella. Kaikkien aineistojen tutkimusaika on ollut 9.10.2012- 31.5.2013 välisenä aikana. Tutkimusaineistoa on saatu Kuljettaja-ajoneuvotietopalvelut tietojärjestelmästä ajoneuvoihin asennettujen lisälaitteiden avulla. Aineistoa on kerätty kuljettajien ajotavoista eri vuorokaudenaikoina taksinkuljettajien ollessa kuljetustyössä. Lisäksi aineistoa on saatu yrityksen kuljetustoiminnasta tilastoiduista tiedostoista.
Tutkimuksen tärkein tulos saatiin, kun selvitettiin Green Driving-raportointiohjelman avulla kuljettajien ajotapojen eroja kiihdytysten, voimakkaiden jarrutusten sekä kaarreajon osalta. Tuloksien pohjalta voidaan todeta, että kuljettajien ajotavoissa on eroja polttoaineenkulutuksen ja liikenneturvallisuuden osalta. Kovasen yritystoiminnan kannalta opinnäytetyöstä saaduilla tuloksilla on mahdollisuus saada tutkimuksessa mukana olleiden kuljettajien ajotapoja taloudellisemmaksi ja liikenneturvallisemmaksi.
Tutkimustuloksien perusteella kehitysehdotuksena esitettiin, että kuljettajien osalta siirryttäisiin laajempaan kuljettajakohtaiseen seurantaan, jolloin saadaan taloudellisempaa, liikenneturvallisempaa toimintaa ja tuloksien perusteella mahdollisuuksia kuljettajakohtaiseen kehittämiseen.