Problems in Ageing Client's Discharge Process
Koskinen, Vuokko (2013)
Koskinen, Vuokko
Laurea-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013121020796
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013121020796
Tiivistelmä
Kotiutusprosessi oikein toteutettuna on oleellinen hoidon jatkuvuuden ja kotona selviytymisen kannalta. Kotiutuksen suunnittelun kehittäminen tuo merkittävän lisän asiakkaan hoitotulokseen hänen siirtyessään terveydenhuollon parista kotiin. Kotiutusprosessi tukee asiakkaan optimaalista itsenäisyyttä, autonomiaa ja ylläpitää omaisten voimavaroja, joita kotiutuksessa painotetaan. Sairaalasta kotiutumisen jälkeen kotiutuksen suunnittelun tarkoitus on luoda jatkuvuus asiakkaan hoidolle. Kotiutuksen suunnittelu koostuu asiakkaiden ja omaisten osallistumisesta, ammatinharjoittajien kompetenssista ja organisaation tuesta. Kotiutuksen suunnittelu alkaa sairaalaan mentäessä. Kun kotiutus tulee ajankohtaiseksi, sairaalatahot ovat tietoisia yhteyksistä ja kotiutusprosessin johtamisesta. Vaikka tiedetään, kuinka kotiutussuunnitelma luodaan, tosiasiallinen tapahtumasarjan laatu käytännössä on epäselvä. Jäykät, heikkolaatuiset toimintatavat ja puutteellinen yhteistyö ovat uhka sujuvalle ja turvalliselle kotiutusprosessille.
Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tarkoitus oli kuvata ikääntyneen asiakkaan kotiutusprosessissa tunnistettuja ongelmia. Tarkoitus oli kerätä tietoa ongelmista, jotta tulevaisuudessa ongelmat ikääntyneen asiakkaan hoitopolussa voidaan tunnustaa ja välttää, kun suunnitellaan hoitokäytäntöjen tarkkuutta ja tehdään asianmukaista hoitotyötä. Opinnäytetyö tehtiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Vaiheet kirjattiin tarkasti, jotta työ olisi toistettavissa. Tutkimusaineisto haettiin kahdesta luotettavasta ja säännöllisesti päivitettävästä tietokannasta. Täsmällisten mukaanotto- ja poissulkukriteerien pohjalta aineisto koostui kahdestakymmenestäkahdesta tieteellisestä artikkelista, jotka käsittelivät lukuisia ongelmia ikääntyneen asiakkaan kotiutuksessa. Induktiivista sisällön analyysiä käytettiin aineiston analysoinnissa.
Ongelmat käsittivät alhaisen päätöksenteon, asiakkaiden hoidon ja kotiutukseen osallistumisen kysymyksiä. Kommunikaatiossa oli vajausta asiakkaiden, omaisten ja hoitajien välillä. Hoitoon liittyvät epäilyt vaikuttivat ikääntyneisiin asiakkaisiin ei-toivotuissa sairaalaan sisäänotoissa. Sairaalajakson jälkeisiä hoitotarpeita ei ollut arvioitu. Paljastui suunnittelemattomia kotiutuksia, joissa rahallisilla rajoitteilla oli osuutta. Arvioidut kotiutumispäivämäärät ymmärrettiin heikosti. Tehokas ammatinharjoitus ja ammatilliset roolit puuttuivat ja asiakkaat kokivat tulleensa hylätyiksi. Systemaattinen kirjallisuuskatsaus tuotti runsaasti tietoa ikääntyneen asiakkaan kotiutuksen ongelmista. Systemaattinen pohdiskelu ja kotiutusprosessin analyysi luo mahdollisuuksia parempaan ymmärtämiseen ja toimii puskurina tulevaisuuden muutokseen ja hoitotyön kehittämiseen. Kotiutusprosessin paineiden ymmärtäminen hyödyntää palveluiden kehittämistä. Muutos sairaanhoidossa on välttämätön, jotta saavutetaan kestävä tulos haavoittuvaisten ikääntyneiden asiakkaiden hoidossa. Ammattilaisten on oltava tietoisia omista arvoistaan, sairaanhoidon lähtökohdista ja kehittämisestä.
Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tarkoitus oli kuvata ikääntyneen asiakkaan kotiutusprosessissa tunnistettuja ongelmia. Tarkoitus oli kerätä tietoa ongelmista, jotta tulevaisuudessa ongelmat ikääntyneen asiakkaan hoitopolussa voidaan tunnustaa ja välttää, kun suunnitellaan hoitokäytäntöjen tarkkuutta ja tehdään asianmukaista hoitotyötä. Opinnäytetyö tehtiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Vaiheet kirjattiin tarkasti, jotta työ olisi toistettavissa. Tutkimusaineisto haettiin kahdesta luotettavasta ja säännöllisesti päivitettävästä tietokannasta. Täsmällisten mukaanotto- ja poissulkukriteerien pohjalta aineisto koostui kahdestakymmenestäkahdesta tieteellisestä artikkelista, jotka käsittelivät lukuisia ongelmia ikääntyneen asiakkaan kotiutuksessa. Induktiivista sisällön analyysiä käytettiin aineiston analysoinnissa.
Ongelmat käsittivät alhaisen päätöksenteon, asiakkaiden hoidon ja kotiutukseen osallistumisen kysymyksiä. Kommunikaatiossa oli vajausta asiakkaiden, omaisten ja hoitajien välillä. Hoitoon liittyvät epäilyt vaikuttivat ikääntyneisiin asiakkaisiin ei-toivotuissa sairaalaan sisäänotoissa. Sairaalajakson jälkeisiä hoitotarpeita ei ollut arvioitu. Paljastui suunnittelemattomia kotiutuksia, joissa rahallisilla rajoitteilla oli osuutta. Arvioidut kotiutumispäivämäärät ymmärrettiin heikosti. Tehokas ammatinharjoitus ja ammatilliset roolit puuttuivat ja asiakkaat kokivat tulleensa hylätyiksi. Systemaattinen kirjallisuuskatsaus tuotti runsaasti tietoa ikääntyneen asiakkaan kotiutuksen ongelmista. Systemaattinen pohdiskelu ja kotiutusprosessin analyysi luo mahdollisuuksia parempaan ymmärtämiseen ja toimii puskurina tulevaisuuden muutokseen ja hoitotyön kehittämiseen. Kotiutusprosessin paineiden ymmärtäminen hyödyntää palveluiden kehittämistä. Muutos sairaanhoidossa on välttämätön, jotta saavutetaan kestävä tulos haavoittuvaisten ikääntyneiden asiakkaiden hoidossa. Ammattilaisten on oltava tietoisia omista arvoistaan, sairaanhoidon lähtökohdista ja kehittämisestä.