An analysis of participants’ experiences of HELMO workshops
Bakajic, Maria; Becker, Theresa; Boahen, Saana (2013)
Bakajic, Maria
Becker, Theresa
Boahen, Saana
Laurea-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013121921913
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013121921913
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella sosiaalityöntekijöiden, päiväkodin henkilökunnan ja kolmansien maiden kansalaisten kokemuksia osallistumisesta Helsingin Monikulttuurisuuskoulutus ja palvelukeskushankkeen (HELMO) järjestämiin työpajoihin. Tutkittavien ryhmä koostui 17:sta työpajoihin osallistuneesta henkilöstä. Tutkimus tehtiin osana Laurean Third Sector Project -hanketta. Tutkimuksen aihe päätettiin yhteistyössä työelämän kumppanin, HELMO -projektin kanssa. Työelämän kumppanin toiveena oli kolmannen osapuolen toteuttama palautteen kerääminen, joka voi hyödyttää työelämän kumppania lisäämällä projektin validiteettia ja uskottavuutta. Tutkimuksen tuloksia voidaan jatkossa hyödyntää myös HELMO -projektin kehittämisessä. Lisäksi tuloksista julkaistaan myös mainoskäyttöön suunniteltu esite.
Tutkimuksen teoreettinen tausta rakentui kulttuurisen osaamisen, kulttuurien välisen kommunikoinnin ja syrjinnän vastaisuuden käsitteiden ympärille. Kolmea syrjinnän vastaisuuden peruskäsitettä (Principles of Anti-oppressive practice), voimaantumista, yhteistyötä ja yhteiskunnallista muutosta käytettiin haastattelurungon luomiseen. Tämä tutkimus oli kvalitatiivinen ja tutkimuksen materiaali kerättiin semi-strukturoitujen haastattelujen avulla. Haastattelumateriaali analysoitiin käyttämällä aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Tutkimuksen havainnot viittaavat siihen, että työpajoihin osallistuminen edisti osallistujien kehittymistä kulttuuritietoisuudessa ja ymmärrystä kulttuurin vaikutuksesta käyttäytymiseen. Osallistujat myös kertoivat tunteneensa ammatillista voimaantumista saadessaan jakaa kokemuksia asiakastyöstä saman alan työntekijöiden kanssa. Kaikki kolme kohderyhmää arvostivat maahanmuuttajanäkökulman läsnäoloa. Tutkimustulokset kuitenkin viittaavat myös siihen, että osallistujat olisivat toivoneet lisää mahdollisuuksia kokemusasiantuntijoiden kanssa kommunikointiin. Havaintojen pohjalta voidaan todeta, että osallistamalla kohderyhmiä jo työpajojen suunnitteluvaiheessa, voitaisiin työpajojen tarpeellisuus ja kysyntään vastaavuus taata suuremmalla todennäköisyydellä.
Tutkimuksen teoreettinen tausta rakentui kulttuurisen osaamisen, kulttuurien välisen kommunikoinnin ja syrjinnän vastaisuuden käsitteiden ympärille. Kolmea syrjinnän vastaisuuden peruskäsitettä (Principles of Anti-oppressive practice), voimaantumista, yhteistyötä ja yhteiskunnallista muutosta käytettiin haastattelurungon luomiseen. Tämä tutkimus oli kvalitatiivinen ja tutkimuksen materiaali kerättiin semi-strukturoitujen haastattelujen avulla. Haastattelumateriaali analysoitiin käyttämällä aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Tutkimuksen havainnot viittaavat siihen, että työpajoihin osallistuminen edisti osallistujien kehittymistä kulttuuritietoisuudessa ja ymmärrystä kulttuurin vaikutuksesta käyttäytymiseen. Osallistujat myös kertoivat tunteneensa ammatillista voimaantumista saadessaan jakaa kokemuksia asiakastyöstä saman alan työntekijöiden kanssa. Kaikki kolme kohderyhmää arvostivat maahanmuuttajanäkökulman läsnäoloa. Tutkimustulokset kuitenkin viittaavat myös siihen, että osallistujat olisivat toivoneet lisää mahdollisuuksia kokemusasiantuntijoiden kanssa kommunikointiin. Havaintojen pohjalta voidaan todeta, että osallistamalla kohderyhmiä jo työpajojen suunnitteluvaiheessa, voitaisiin työpajojen tarpeellisuus ja kysyntään vastaavuus taata suuremmalla todennäköisyydellä.