Liikuntaneuvonnan vaikutus liikuntakäyttäytymiseen Kunnossa työelämään -hankkeen asiakkailla
Kuusela, Niko; Viinikka, Antti (2013)
Kuusela, Niko
Viinikka, Antti
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013121221017
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013121221017
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aihe on liikuntaneuvonnan vaikutus liikuntakäyttäytymiseen Kunnossa työelämään -hankkeen asiakkailla. Opinnäytetyön toimeksiantajana on Kainuun Liikunta ry. Taustalla on Kunnossa työelämään -hankkeen hankesuunnitelma, jossa mainitaan sosioekonomisten terveyserojen kaventamisen tarpeesta. Muiden tutkimusten pohjalta voidaankin todeta, että lukiolaiset liikkuvat enemmän kuin ammattikoululaiset. Tämän vuoksi liikuntaneuvontamallin laatiminen ammattikoululaisille on tarpeellista. Opinnäytetyömme tavoitteena on saada tietoa Kainuun Liikunta ry:lle Kainuun ammattiopiston ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoiden liikuntakäyttäytymisestä liikuntaneuvontamallin avulla. Opinnäytetyömme tarkoituksena on kartoittaa liikuntaneuvontamallin toimivuutta Kainuun ammattiopiston kahden lähihoitaja- ja yhden turvallisuusalan ryhmän antamien vastausten avulla.
Päätutkimusongelmia ovat, miten Kajaanissa toteutettu liikuntaneuvonta on vaikuttanut Kunnossa työelämään -hankkeen asiakkaiden liikuntakäyttäytymiseen, onko opiskelijoiden liikkumismotivaatiossa tapahtunut muutoksia, minkälaiseksi opiskelijat ovat kokeneet liikuntaneuvontaprosessin ja miten suunniteltu liikuntaneuvontamalli on toiminut kohderyhmäläisten mielestä.
Tuloksista selviää, että kohderyhmäläisten liikuntakäyttäytymisessä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Kohderyhmäläisten ajattelutasolla on tapahtunut positiivisia muutoksia liikkumista kohtaan ja liikkumismotivaatio on parantunut. Tärkeimmät liikkumismotiivit ovat kunnon ylläpitäminen, liikkumisesta nauttiminen, liikkumisen antama hyvänolon tunne ja liikkumisen näkeminen terveyttä edistävänä tekijänä. Liikuntaneuvontamallin käytettyjä työmenetelmiä pidetään tyydyttävinä ja koko prosessi kohderyhmäläisten mielestä on tyydyttävä.
Jatkotutkimusaiheita ovat liikuntaneuvontamallin työmenetelmien kehittäminen vielä paremmaksi kohderyhmäläisille pitemmän ja monipuolisemman ajanjakson avulla. Liikuntaneuvontamallin kehittäminen ainoastaan matalan kynnyksen liikuntaneuvonnan kriteerien täyttäville kohderyhmäläisille voisi olla myös yksi jatkotutkimusaiheista.
Päätutkimusongelmia ovat, miten Kajaanissa toteutettu liikuntaneuvonta on vaikuttanut Kunnossa työelämään -hankkeen asiakkaiden liikuntakäyttäytymiseen, onko opiskelijoiden liikkumismotivaatiossa tapahtunut muutoksia, minkälaiseksi opiskelijat ovat kokeneet liikuntaneuvontaprosessin ja miten suunniteltu liikuntaneuvontamalli on toiminut kohderyhmäläisten mielestä.
Tuloksista selviää, että kohderyhmäläisten liikuntakäyttäytymisessä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Kohderyhmäläisten ajattelutasolla on tapahtunut positiivisia muutoksia liikkumista kohtaan ja liikkumismotivaatio on parantunut. Tärkeimmät liikkumismotiivit ovat kunnon ylläpitäminen, liikkumisesta nauttiminen, liikkumisen antama hyvänolon tunne ja liikkumisen näkeminen terveyttä edistävänä tekijänä. Liikuntaneuvontamallin käytettyjä työmenetelmiä pidetään tyydyttävinä ja koko prosessi kohderyhmäläisten mielestä on tyydyttävä.
Jatkotutkimusaiheita ovat liikuntaneuvontamallin työmenetelmien kehittäminen vielä paremmaksi kohderyhmäläisille pitemmän ja monipuolisemman ajanjakson avulla. Liikuntaneuvontamallin kehittäminen ainoastaan matalan kynnyksen liikuntaneuvonnan kriteerien täyttäville kohderyhmäläisille voisi olla myös yksi jatkotutkimusaiheista.