Uuden palveluesimiehen perehdyttäminen : Case Raha-automaattiyhdistys: Mihin suuntaan perehdyttämistä tulisi lähteä rakentamaan?
Pelto, Kristiina (2013)
Pelto, Kristiina
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013122022036
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013122022036
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa Raha-automaattiyhdistyksen palveluesimiesten perehdyttämisen nykytilaa haastattelemalla perehdytettyjä työntekijöitä. Haastattelujen vastauksia verrattiin perehdyttämisestä kerättyihin teorioihin ja sitä kautta etsittiin kehitysehdotuksia yrityksen perehdyttämiseen.
Perehdyttämisellä tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä, joilla autetaan uutta työntekijää tai muuttuneen työnkuvan saanutta työntekijää sopeutumaan työhönsä. Perehdyttäminen kuuluu työnantajan vastuulle ja vaihtelevia käytäntöjä löytyy eri yrityksistä. Onnistunut perehdyttäminen poistaa tulokkaan epävarmuutta, vähentää virheitä, lyhentää oppimisaikaa ja lisää työssä viihtymistä.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimustapaa. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelujen avulla syksyllä 2013. Tutkimuksessa haastateltuja henkilöitä oli kaksi, jotka kummatkin olivat aloittaneet vuoden 2012 aikana eli perehdytys oli vielä tuoreessa muistissa. Haastattelujen vastauksien ja teorian pohjalta saatiin kehitysehdotukset, joiden avulla case-yritys pääsee kehittämään perehdyttämistään.
Kehittämisehdotuksiksi saatiin muun muassa mentoroinnin aloittaminen uusille palveluesimiehille, perehdyttämisen vastuuttaminen ja tarkistuslistan luominen perehdyttämiseen.
Perehdyttämisellä tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä, joilla autetaan uutta työntekijää tai muuttuneen työnkuvan saanutta työntekijää sopeutumaan työhönsä. Perehdyttäminen kuuluu työnantajan vastuulle ja vaihtelevia käytäntöjä löytyy eri yrityksistä. Onnistunut perehdyttäminen poistaa tulokkaan epävarmuutta, vähentää virheitä, lyhentää oppimisaikaa ja lisää työssä viihtymistä.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimustapaa. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelujen avulla syksyllä 2013. Tutkimuksessa haastateltuja henkilöitä oli kaksi, jotka kummatkin olivat aloittaneet vuoden 2012 aikana eli perehdytys oli vielä tuoreessa muistissa. Haastattelujen vastauksien ja teorian pohjalta saatiin kehitysehdotukset, joiden avulla case-yritys pääsee kehittämään perehdyttämistään.
Kehittämisehdotuksiksi saatiin muun muassa mentoroinnin aloittaminen uusille palveluesimiehille, perehdyttämisen vastuuttaminen ja tarkistuslistan luominen perehdyttämiseen.