VANHEMPIEN KOKEMUKSIA KAHDEKSASLUOKKALAISTEN LAAJOISTA TERVEYSTARKASTUKSISTA ROVANIEMELLÄ
Laine, Janika; Mylly, Maija (2013)
Laine, Janika
Mylly, Maija
Rovaniemen ammattikorkeakoulu Lapin ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201401141323
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201401141323
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (338/2011) toteutumista ja tuloksia käytännössä rovaniemeläisten kahdeksasluokkalaisten vanhempien näkökulmasta.
Tutkimus on laadullinen ja toteutimme sen Webropol-kyselynä Wilma-järjestelmän kautta 59 sattumanvaraisesti valitun oppilaan huoltajille. Tutkimukseen osallistuminen oli vapaaehtoista ja kysely toteutettiin anonyymisti. Aineisto analysoitiin induktiivisella eli aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tutkimukseen vastasi kahdeksan vanhempaa, joista yksi oli osallistunut laajaan terveystarkastukseen. Vanhempien motivaatio laajoihin terveystarkastuksiin osallistumisessa on tutkimustulosten perusteella alhainen. Lisäksi kouluterveydenhuollon terveyttä edistävä ja ennaltaehkäisevä merkitys vaikuttaa jääneen vanhemmille osittain epäselväksi. Vanhemmat painottivat toimivan tiedonkulun tärkeyttä kodin ja kouluterveydenhuollon välisessä yhteistyössä. Vanhempien kokemukset kahdeksannen luokan laajoista terveystarkastuksista olivat pääosin positiivisia. Kiitosta tuli laajojen terveystarkastusten monipuolisuudesta sekä toimivuudesta ja toiveita laajojen terveystarkastusten järjestämisestä vuosittain.
Tutkimuksesta on hyötyä laajojen terveystarkastusten kehittämisessä entistä perhekeskeisempään suuntaan ja se auttaa suunnittelemaan myös kouluterveydenhuollon resurssien oikeanlaista kohdentamista. Tutkimuksen avulla voidaan myös kehittää tulevaisuudessa keinoja parantaa vanhempien ja kouluterveydenhuollon yhteistyötä ja tiedonkulkua laajoissa terveystarkastuksissa.
Tutkimus on laadullinen ja toteutimme sen Webropol-kyselynä Wilma-järjestelmän kautta 59 sattumanvaraisesti valitun oppilaan huoltajille. Tutkimukseen osallistuminen oli vapaaehtoista ja kysely toteutettiin anonyymisti. Aineisto analysoitiin induktiivisella eli aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tutkimukseen vastasi kahdeksan vanhempaa, joista yksi oli osallistunut laajaan terveystarkastukseen. Vanhempien motivaatio laajoihin terveystarkastuksiin osallistumisessa on tutkimustulosten perusteella alhainen. Lisäksi kouluterveydenhuollon terveyttä edistävä ja ennaltaehkäisevä merkitys vaikuttaa jääneen vanhemmille osittain epäselväksi. Vanhemmat painottivat toimivan tiedonkulun tärkeyttä kodin ja kouluterveydenhuollon välisessä yhteistyössä. Vanhempien kokemukset kahdeksannen luokan laajoista terveystarkastuksista olivat pääosin positiivisia. Kiitosta tuli laajojen terveystarkastusten monipuolisuudesta sekä toimivuudesta ja toiveita laajojen terveystarkastusten järjestämisestä vuosittain.
Tutkimuksesta on hyötyä laajojen terveystarkastusten kehittämisessä entistä perhekeskeisempään suuntaan ja se auttaa suunnittelemaan myös kouluterveydenhuollon resurssien oikeanlaista kohdentamista. Tutkimuksen avulla voidaan myös kehittää tulevaisuudessa keinoja parantaa vanhempien ja kouluterveydenhuollon yhteistyötä ja tiedonkulkua laajoissa terveystarkastuksissa.