Perinteisen savusaunan paloturvallisuus
Pekkala, Jukka (2013)
Pekkala, Jukka
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201401141334
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201401141334
Tiivistelmä
Suomen savusaunan historiasta löytyy varmuudella merkintöjä 1400-luvun asiakirjoista ja vanhin tiedossa oleva piirustus on peräisin vuodelta 1699. Tiettävästi ensimmäiset saunat ovat olleet yhdistelmärakennuksia. Näissä rakennuksissa on siis nukuttu, saunottu ja puitu.
Suomalaisista saunarakennuksista tutkijat ovat pystyneet erottamaan kahdesta kolmeen erilaista suuntausta. Nämä savusaunat eivät eroa toisistaan kovinkaan paljoa. Kiukaan koko ja sijoitus ovat yksi eroavaisuus. Lauteiden malli ja kiinnitys eroavat nekin hieman toisistaan. Myös saunojen koossa on eroja sekä siinä, että onko saunassa tehty talon töitä vai ei. Tutkijoiden erottamat saunat ovat itäsuomalainen sauna, länsisuomalainen ja hämäläissuomalainen sauna. Näistä kookkain on hämäläissuomalainen sauna.
Kiuas on savusaunan sydän. Vanhimpia käytössämme olleita savukiukaita kutsutaan rauniokiukaiksi. Sen tekemisessä ei käytetä laastia laisinkaan. Kivet vain ladotaan kiukaaksi. Rauniokiukaasta erinäisten paloturvallisuuteen liittyvien määräysten johdosta ovat syntyneet muuratut kiukaat.
Nykyiseen paloturvallisuuteen liittyvät määräykset ja ohjeet ovat hieman muuttaneet perinteistä savusaunarakennusta. Kiukaan ja palavamateriaalisen seinän suojaamiseen on tullut tietyt ehdot joita täytyy noudattaa. Pelkästään savusaunan rakennusluvan hankinta on oma prosessinsa, toisin kuin vuosisata sitten.
Suomalaisista saunarakennuksista tutkijat ovat pystyneet erottamaan kahdesta kolmeen erilaista suuntausta. Nämä savusaunat eivät eroa toisistaan kovinkaan paljoa. Kiukaan koko ja sijoitus ovat yksi eroavaisuus. Lauteiden malli ja kiinnitys eroavat nekin hieman toisistaan. Myös saunojen koossa on eroja sekä siinä, että onko saunassa tehty talon töitä vai ei. Tutkijoiden erottamat saunat ovat itäsuomalainen sauna, länsisuomalainen ja hämäläissuomalainen sauna. Näistä kookkain on hämäläissuomalainen sauna.
Kiuas on savusaunan sydän. Vanhimpia käytössämme olleita savukiukaita kutsutaan rauniokiukaiksi. Sen tekemisessä ei käytetä laastia laisinkaan. Kivet vain ladotaan kiukaaksi. Rauniokiukaasta erinäisten paloturvallisuuteen liittyvien määräysten johdosta ovat syntyneet muuratut kiukaat.
Nykyiseen paloturvallisuuteen liittyvät määräykset ja ohjeet ovat hieman muuttaneet perinteistä savusaunarakennusta. Kiukaan ja palavamateriaalisen seinän suojaamiseen on tullut tietyt ehdot joita täytyy noudattaa. Pelkästään savusaunan rakennusluvan hankinta on oma prosessinsa, toisin kuin vuosisata sitten.