Taaperoimetys : Äitien kokemuksia taaperoimetyksestä sekä läheisten ja terveydenhoitajien suhtautumisesta siihen
Koivisto, Henna-Maija; Tuohisaari, Liisa (2013)
Koivisto, Henna-Maija
Tuohisaari, Liisa
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201401181512
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201401181512
Tiivistelmä
Koulutusyksikkö: Sosiaali- ja terveysalan yksikkö
Koulutusohjelma: Hoitotyön koulutusohjelma
Suuntautumisvaihtoehto: Terveydenhoitotyön suuntautumisvaihtoehto
Tekijä: Koivisto Henna-Maija ja Tuohisaari Liisa
Työn nimi: Taaperoimetys – äitien kokemuksia taaperoimetyksestä sekä läheisten ja terveydenhoitajien suhtautumisesta siihen
Ohjaajat: Vierre Else TtM, lehtori ja Mäki-Kojola Tiina THM, lehtori
Vuosi: Syksy 2013 Sivumäärä: 39 Liitteiden lukumäärä: 3
Taaperoimetyksellä tarkoitetaan yli 1-vuotiaan imetystä. Imetyksen edut eivät katoa lapsen kasvaessa ja sillä on ennen kaikkea emotionaalinen merkitys. Taaperoimetys on äidille ja lapselle merkityksellinen asia, mutta ympäristö suhtautuu siihen usein negatiivisesti ja painostaa vieroitukseen. Terveydenhoitajan tulisi tukea ja kannustaa äitejä myös isomman lapsen imetykseen perheen valintoja kunnioittaen. Terveydenhoitajat tarvitsevat ajantasaista tietoa imetyksestä myös vauvaiän jälkeen.
Tutkimuksen tavoitteena oli imetystietouden lisääminen ja terveydenhoitajien positiivisen suhtautumisen edistäminen taaperoimetystä kohtaan. Tarkoituksena oli kuvailla äitien kokemuksia taaperoimetyksestä sekä kuvata millaisena äidit kokevat terveydenhoitajien suhtautumisen taaperoimetykseen ja miten se vaikuttaa äitien haluun jatkaa imetystä. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista tutkimusotetta ja tutkimus toteutettiin sähköpostitse lähetetyllä kyselyllä. Tutkimukseen osallistui seitsemän noin 2-vuotiasta lastaan imettävää äitiä. Vastaukset analysoitiin sisällön analyysin avulla.
Tutkimuksen tulosten mukaan taaperoimetys koettiin arkea helpottavana tekijänä ja sillä nähtiin olevan suuri merkitys lapsen psyykkiselle ja fyysiselle hyvinvoinnille. Pitkä imetys voi olla joko tietoinen päätös tai siihen voidaan ajautua vähitellen. Läheiset suhtautuivat taaperoimetykseen vaihtelevasti. Äidit olivat kokeneet niin myönteistä kuin tuomitsevaakin suhtautumista. Terveydenhoitajien suhtautuminen taaperoimetykseen oli usein negatiivista tai imetystä ei otettu neuvolassa puheeksi lainkaan vauvaiän jälkeen. Keskustelu taaperoimetyksestä käytiin yleensä vain vieroitusnäkökulmasta. Terveydenhoitajien suhtautumisesta vain yhdellä äideistä oli positiivinen kokemus. Kuitenkaan terveydenhoitajien negatiivisella suhtautumisella ei ollut vaikutusta äitien halukkuuteen jatkaa imetystä, mutta he olisivat silti kaivanneet terveydenhoitajilta tukea ja kannustusta imetyksen jatkamiseen.
Koulutusohjelma: Hoitotyön koulutusohjelma
Suuntautumisvaihtoehto: Terveydenhoitotyön suuntautumisvaihtoehto
Tekijä: Koivisto Henna-Maija ja Tuohisaari Liisa
Työn nimi: Taaperoimetys – äitien kokemuksia taaperoimetyksestä sekä läheisten ja terveydenhoitajien suhtautumisesta siihen
Ohjaajat: Vierre Else TtM, lehtori ja Mäki-Kojola Tiina THM, lehtori
Vuosi: Syksy 2013 Sivumäärä: 39 Liitteiden lukumäärä: 3
Taaperoimetyksellä tarkoitetaan yli 1-vuotiaan imetystä. Imetyksen edut eivät katoa lapsen kasvaessa ja sillä on ennen kaikkea emotionaalinen merkitys. Taaperoimetys on äidille ja lapselle merkityksellinen asia, mutta ympäristö suhtautuu siihen usein negatiivisesti ja painostaa vieroitukseen. Terveydenhoitajan tulisi tukea ja kannustaa äitejä myös isomman lapsen imetykseen perheen valintoja kunnioittaen. Terveydenhoitajat tarvitsevat ajantasaista tietoa imetyksestä myös vauvaiän jälkeen.
Tutkimuksen tavoitteena oli imetystietouden lisääminen ja terveydenhoitajien positiivisen suhtautumisen edistäminen taaperoimetystä kohtaan. Tarkoituksena oli kuvailla äitien kokemuksia taaperoimetyksestä sekä kuvata millaisena äidit kokevat terveydenhoitajien suhtautumisen taaperoimetykseen ja miten se vaikuttaa äitien haluun jatkaa imetystä. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista tutkimusotetta ja tutkimus toteutettiin sähköpostitse lähetetyllä kyselyllä. Tutkimukseen osallistui seitsemän noin 2-vuotiasta lastaan imettävää äitiä. Vastaukset analysoitiin sisällön analyysin avulla.
Tutkimuksen tulosten mukaan taaperoimetys koettiin arkea helpottavana tekijänä ja sillä nähtiin olevan suuri merkitys lapsen psyykkiselle ja fyysiselle hyvinvoinnille. Pitkä imetys voi olla joko tietoinen päätös tai siihen voidaan ajautua vähitellen. Läheiset suhtautuivat taaperoimetykseen vaihtelevasti. Äidit olivat kokeneet niin myönteistä kuin tuomitsevaakin suhtautumista. Terveydenhoitajien suhtautuminen taaperoimetykseen oli usein negatiivista tai imetystä ei otettu neuvolassa puheeksi lainkaan vauvaiän jälkeen. Keskustelu taaperoimetyksestä käytiin yleensä vain vieroitusnäkökulmasta. Terveydenhoitajien suhtautumisesta vain yhdellä äideistä oli positiivinen kokemus. Kuitenkaan terveydenhoitajien negatiivisella suhtautumisella ei ollut vaikutusta äitien halukkuuteen jatkaa imetystä, mutta he olisivat silti kaivanneet terveydenhoitajilta tukea ja kannustusta imetyksen jatkamiseen.