Kirjallisuuskatsaus apuvälinepalveluiden lähtökohdista
Kauppi, Maria; Kangas, Henna (2009)
Kauppi, Maria
Kangas, Henna
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201001201413
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201001201413
Tiivistelmä
Opinnäytetyön toimeksiantaja oli Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueellinen apuvälinekeskus (AVEK)-hanke. Yhteistyönä toimeksiantajan edustajan kanssa oli tarkoituksena tuottaa tietopaketti apuvälineistä ja apuvälinepalveluista. Koottua tietoa hyödynnetään hankkeen tuotoksena syntyvässä Keski-Suomen apuvälinepalveluoppaassa. Työn tavoitteena oli myös tuoda apuvälineiden parissa työskentelevien ammattilaisten sekä päättäjien tietoisuuteen apuvälinealalla käytettäviä mittareita sekä tutkimuksista saatua näyttöä apuvälineiden vaikuttavuudesta.
Apuvälineiden tarve kasvaa väestön ikääntymisen ja kotihoidon sekä palveluasumisen lisääntymisen myötä. Toimivat apuvälinepalvelut edistävät väestön itsenäistä suoriutumista ja hyvää elämänlaatua. Kehittämishankkeilla pyritään parantamaan apuvälinepalvelujen tehokkuutta, asiakaslähtöisyyttä ja tasapuolisuutta. Hankkeet ovat tähdänneet alueelliseen apuvälinepalvelujärjestelmään.
Työn tavoitteena oli selvittää apuvälinepalveluita määrittävät lait ja säädökset, apuvälineitä ja apuvälinepalveluita arvioivat mittarit sekä niitä koskevat tutkimukset. Työssä kuvataan lisäksi apuvälinepalveluprosessi. Työn aineisto koottiin pääosin kirjallisuudesta ja tutkimuksista. Tietoa analysoitiin ja pohdittiin.
Apuvälinepalveluiden järjestämistä kunnissa ohjaavat lainsäädäntö, laatusuositukset, kiireettömän hoidon perusteet sekä eettiset näkökulmat. Ohjeistukset ovat pohja apuvälinepalveluiden järjestämiselle. Erilaisia apuvälinealalla käytettäviä mittareita on useita. Mittareita voidaan käyttää arvioinnin apuna apuvälinepalveluprosessin eri vaiheissa. Tutkimus apuvälinealalla on lisääntynyt. Pohjoismaissa apuvälinepalveluiden vaikuttavuutta on tutkittu systemoitujen tutkimuskatsausten avulla. Katsausten avulla voidaan todistaa tutkittujen apuvälineiden vaikuttavuuden olevan hyvä. Tutkimuksia liikkumisen apuvälineistä on tehty muihin apuvälineryhmiin verrattuna enemmän. Tutkimusten tuloksissa todettiin käyttäjätyytyväisyyttä, koettua hyötyä, itsetunnon kohoamista, turvallisuuden ja itsenäisyyden tunteen sekä osallistumisen mahdollisuuden lisääntymistä.
Jatkotutkimusaiheeksi nousi eri sairaanhoitopiireissä laadittujen alueellisten apuvälinepalvelusuunnitelmien vertailu, jota voisi käyttää pohjana tulevaisuudessa valtakunnallisten apuvälineiden saatavuusperusteiden laadinnassa.
Apuvälineiden tarve kasvaa väestön ikääntymisen ja kotihoidon sekä palveluasumisen lisääntymisen myötä. Toimivat apuvälinepalvelut edistävät väestön itsenäistä suoriutumista ja hyvää elämänlaatua. Kehittämishankkeilla pyritään parantamaan apuvälinepalvelujen tehokkuutta, asiakaslähtöisyyttä ja tasapuolisuutta. Hankkeet ovat tähdänneet alueelliseen apuvälinepalvelujärjestelmään.
Työn tavoitteena oli selvittää apuvälinepalveluita määrittävät lait ja säädökset, apuvälineitä ja apuvälinepalveluita arvioivat mittarit sekä niitä koskevat tutkimukset. Työssä kuvataan lisäksi apuvälinepalveluprosessi. Työn aineisto koottiin pääosin kirjallisuudesta ja tutkimuksista. Tietoa analysoitiin ja pohdittiin.
Apuvälinepalveluiden järjestämistä kunnissa ohjaavat lainsäädäntö, laatusuositukset, kiireettömän hoidon perusteet sekä eettiset näkökulmat. Ohjeistukset ovat pohja apuvälinepalveluiden järjestämiselle. Erilaisia apuvälinealalla käytettäviä mittareita on useita. Mittareita voidaan käyttää arvioinnin apuna apuvälinepalveluprosessin eri vaiheissa. Tutkimus apuvälinealalla on lisääntynyt. Pohjoismaissa apuvälinepalveluiden vaikuttavuutta on tutkittu systemoitujen tutkimuskatsausten avulla. Katsausten avulla voidaan todistaa tutkittujen apuvälineiden vaikuttavuuden olevan hyvä. Tutkimuksia liikkumisen apuvälineistä on tehty muihin apuvälineryhmiin verrattuna enemmän. Tutkimusten tuloksissa todettiin käyttäjätyytyväisyyttä, koettua hyötyä, itsetunnon kohoamista, turvallisuuden ja itsenäisyyden tunteen sekä osallistumisen mahdollisuuden lisääntymistä.
Jatkotutkimusaiheeksi nousi eri sairaanhoitopiireissä laadittujen alueellisten apuvälinepalvelusuunnitelmien vertailu, jota voisi käyttää pohjana tulevaisuudessa valtakunnallisten apuvälineiden saatavuusperusteiden laadinnassa.