Varastoverkoston hallinta ja ohjaus varaosaliiketoiminnassa : CASE : ABB Oy, Drives Service
Ruuskanen, Henri (2014)
Ruuskanen, Henri
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201401181508
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201401181508
Tiivistelmä
Insinöörityön tarkoituksena oli tutkia vaihtoehtoisten varastoverkoston hallintamenetelmien soveltuvuutta ABB Oy, Drives Servicen nykyisen varastoverkoston ohjauksessa. Tavoitteena oli löytää hallintamenetelmä, joka vastaisi parhaiten kohdeyrityksen strategiseen kasvuun ja kustannuksiin sekä operatiiviseen toimintaan liittyviin tavoitteisiin, joita olivat nykyisen varastoverkoston palvelutason kasvattaminen sekä logistiikasta aiheutuvien kustannuksien ja varastoihin sitoutuneen pääoman vähentäminen.
Tutkimuksessa suoritettiin nykytila-analyysi kohdeyrityksen nykyisen varastoverkoston rakenteesta ja hallinnasta. Suomen keskusvarasto valittiin nykytila-analyysissä tarkemman tarkastelun alaisuuteen. Tämä päätös tehtiin, koska kaikki kohdeyrityksen varastoverkostossa olevat nimikkeet kiertävät aina Suomen keskusvaraston kautta. Suomen keskusvaraston osalta tutkittiin, millä perusteilla nimikkeille suoritetaan varastointipäätös sekä miten nimikkeitä luokitellaan ja ohjataan. Nykytila-analyysin jälkeen tutkimuksessa suoritettiin vaihtoehtoisten varastoverkoston hallintamenetelmien soveltuvuuden arviointi. Hallintamenetelmien soveltuvuuden arvioinnissa käytettiin apuna SWOT-analyysejä, joiden avulla kartoitettiin eri hallintamenetelmien vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat kohdeyrityksen varastoverkoston ohjauksessa.
Tutkimuksen tutkimusmenetelmänä käytettiin tapaustutkimusta. Tutkimusaineisto koostui aihepiiriin liittyvästä kirjallisuudesta, kohdeyrityksen avainhenkilöille suoritetuista haastatteluista ja sisäisistä dokumenteista sekä kohdeyrityksen toiminnanohjausjärjestelmästä saatavasta laadullisesta ja määrällisestä aineistosta.
Tutkimuksessa havaittiin, että kohdeyrityksen nykyinen hajautettu varastoverkoston hallintamenetelmä, jossa käytetään lokaalia informaatiota, on selvästi vanhanaikainen verrattaessa teknologian tuomiin uusiin mahdollisuuksiin. Tutkimuksen perusteella kohdeyritykselle ei voitu kuitenkaan ehdottaa uutta hallintamenetelmää, joka olisi ylivertaisesti parempi kuin muut uudet löydetyt hallintamenetelmät. Lopullinen ratkaisuvaihtoehto tulee riippumaan täysin kohdeyrityksen tulevaisuuden toiminnan painopisteistä. Tutkimuksessa löydettyjen uusien, globaalia informaatiota käyttävien varastoverkoston hallintamenetelmien käyttövaatimuksina oli kohdeyrityksen investoiminen uuteen tietojärjestelmään. Tutkimukseen liittyvinä jatkotutkimus aiheina on määrittää ja valita kohdeyrityksen valitsemalle uudelle hallintamenetelmälle sopivin tietojärjestelmä.
Tutkimuksessa suoritettiin nykytila-analyysi kohdeyrityksen nykyisen varastoverkoston rakenteesta ja hallinnasta. Suomen keskusvarasto valittiin nykytila-analyysissä tarkemman tarkastelun alaisuuteen. Tämä päätös tehtiin, koska kaikki kohdeyrityksen varastoverkostossa olevat nimikkeet kiertävät aina Suomen keskusvaraston kautta. Suomen keskusvaraston osalta tutkittiin, millä perusteilla nimikkeille suoritetaan varastointipäätös sekä miten nimikkeitä luokitellaan ja ohjataan. Nykytila-analyysin jälkeen tutkimuksessa suoritettiin vaihtoehtoisten varastoverkoston hallintamenetelmien soveltuvuuden arviointi. Hallintamenetelmien soveltuvuuden arvioinnissa käytettiin apuna SWOT-analyysejä, joiden avulla kartoitettiin eri hallintamenetelmien vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat kohdeyrityksen varastoverkoston ohjauksessa.
Tutkimuksen tutkimusmenetelmänä käytettiin tapaustutkimusta. Tutkimusaineisto koostui aihepiiriin liittyvästä kirjallisuudesta, kohdeyrityksen avainhenkilöille suoritetuista haastatteluista ja sisäisistä dokumenteista sekä kohdeyrityksen toiminnanohjausjärjestelmästä saatavasta laadullisesta ja määrällisestä aineistosta.
Tutkimuksessa havaittiin, että kohdeyrityksen nykyinen hajautettu varastoverkoston hallintamenetelmä, jossa käytetään lokaalia informaatiota, on selvästi vanhanaikainen verrattaessa teknologian tuomiin uusiin mahdollisuuksiin. Tutkimuksen perusteella kohdeyritykselle ei voitu kuitenkaan ehdottaa uutta hallintamenetelmää, joka olisi ylivertaisesti parempi kuin muut uudet löydetyt hallintamenetelmät. Lopullinen ratkaisuvaihtoehto tulee riippumaan täysin kohdeyrityksen tulevaisuuden toiminnan painopisteistä. Tutkimuksessa löydettyjen uusien, globaalia informaatiota käyttävien varastoverkoston hallintamenetelmien käyttövaatimuksina oli kohdeyrityksen investoiminen uuteen tietojärjestelmään. Tutkimukseen liittyvinä jatkotutkimus aiheina on määrittää ja valita kohdeyrityksen valitsemalle uudelle hallintamenetelmälle sopivin tietojärjestelmä.