Huoneistokohtaisen käyttöveden mittauksen ongelmat
Juntunen, Eetu (2014)
Juntunen, Eetu
Oulun ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201401311892
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201401311892
Tiivistelmä
Työn toimeksiantaja on Oulun ammattikorkeakoulu. Työn tarkoituksena on selvittää huoneistojen lämpimän käyttöveden kulutusta sekä pohtia mahdollisia syitä lämpimän käyttöveden poikkeuksellisen suureen prosentuaaliseen osuuteen. Työssä perehdyttiin veden mittausta koskeviin määritelmiin, lainsäädäntöihin sekä vedenkulutukseen ja vesimittareihin.
Kohteina oli Oulussa sijaitsevia kerrostaloja, joissa oli yhteensä 456 huoneistoa. Näiden huoneistokohtaiset käyttöveden kulutukset syötettiin työtä varten työstettyyn Excel-taulukkoon, josta havaittiin kylmän ja lämpimän käyttöveden suhteelliset jakaumat. Näistä yli 55 %:n lämpimän käyttöveden osuudet otettiin työssä tarkempaan jatkotutkintaan, jos kokonaiskulutus oli yli 10 m3 tarkastelun ajanjaksolla. Koko otoksesta 4,8 % täytti jatkotutkimuksen kriteerit. Jatkotutkimuksen pidemmän aikavälin tarkastelussa kohteet vähentyivät puoleen.
Kohteissa vierailun aikana ei havaittu vesimittarin asennustavalla olevan vaikutusta lämpimän käyttöveden kulutukseen. Vesimittarin luettavuudessa oli puutteita ja joissakin kohteissa vesimittarin toiselta puolelta puuttuva sulkuventtiili vaikeuttaa huolto- ja vaihtotoimenpiteitä. Työssä havaittiin myös etäluennassa oleva mittausvirhe. Tämän tutkimuksen perusteella ei pystytty tekemään selkeitä johtopäätöksiä, jotka selittäisivät näitä poikkeuksellisia kulutuksia. Muita tekijöitä tarkasteltiin kriittisesti ja niistä erityisesti kulutustottumuksia olisi tarpeellista tutkia laajemmin.
Kohteina oli Oulussa sijaitsevia kerrostaloja, joissa oli yhteensä 456 huoneistoa. Näiden huoneistokohtaiset käyttöveden kulutukset syötettiin työtä varten työstettyyn Excel-taulukkoon, josta havaittiin kylmän ja lämpimän käyttöveden suhteelliset jakaumat. Näistä yli 55 %:n lämpimän käyttöveden osuudet otettiin työssä tarkempaan jatkotutkintaan, jos kokonaiskulutus oli yli 10 m3 tarkastelun ajanjaksolla. Koko otoksesta 4,8 % täytti jatkotutkimuksen kriteerit. Jatkotutkimuksen pidemmän aikavälin tarkastelussa kohteet vähentyivät puoleen.
Kohteissa vierailun aikana ei havaittu vesimittarin asennustavalla olevan vaikutusta lämpimän käyttöveden kulutukseen. Vesimittarin luettavuudessa oli puutteita ja joissakin kohteissa vesimittarin toiselta puolelta puuttuva sulkuventtiili vaikeuttaa huolto- ja vaihtotoimenpiteitä. Työssä havaittiin myös etäluennassa oleva mittausvirhe. Tämän tutkimuksen perusteella ei pystytty tekemään selkeitä johtopäätöksiä, jotka selittäisivät näitä poikkeuksellisia kulutuksia. Muita tekijöitä tarkasteltiin kriittisesti ja niistä erityisesti kulutustottumuksia olisi tarpeellista tutkia laajemmin.